14.10.06

RAPORTIT: Lohja Fight II, 8.4.2006

Lohja Fight II - Nyt sattu Juhaa leukaan

Virkkalassa on enemmän omenapuita kuin missään muualla Suomessa. Ja kaikki leikattu silleen hassusti nököksi. Tuottaa parhaiten, nääs. Virkkalassa on myös Ravintola Siperia, joka opettaa, millainen on ihmiskunnan kerma. Ja jos ei asia tule siellä selväksi, niin saman kadun varrella on ravintola nimeltä Paikallinen Ravintola, joka mainoskylttinsä mukaisesti tarjoilee "Juomia Poikkeaville". Viimeistään siinä vaiheessa tulee selväksi, että Virkkala on Suomen Royston Vasey.

Mutta asiaan: Lohjan Juhat ry oli taas järjestänyt perinteisen Lohja Fight -tapahtuman, jossa lohjalaiset Juha-nimiset mieshenkilöt ottelevat muuta maailmaa vastaan. Tällä kertaa kaikille oli tosiaan järjestynyt ulkopaikkakuntalainen vastustajat, joten juhien ei tarvinnut muksia toisiaan. Mutta täytyy sanoa, että Aaltonen ei ollut ainakaan vetänyt kotiinpäin ottelupareja valitessaan.

Tämän vuoden teemana oli nimittäin "Nyt sattu Juhaa leukaan". Lohjalaiset hävisivät historiallisesti kaikki ottelunsa raivokkaasti ja ajoittain jopa eläimellisesti kannustavan kotiyleisön edessä. Onneksi yleisön kaikkein eläimellisin osasto ei jaksanut katsoa kuin nuo B-matsit.

Juha-nimen lisäksi lohjalaisiin vapaaottelutapahtumiin liittyy muitakin kauniita perinteitä, kuten se, että paikalle hankitaan mahdollisimman mouho kuuluttaja, joka ei ymmärrä lajista mitään, mutta osaa tehdä muiden seurojen nimistä hauskoja väännöksiä. Espoon Kesähait on jo klassikko. Tänä vuonna sen rinnalle tulivat Em.Em.Maa Imatra ja Shooting...ööö..Fighting Lappeenranta. Toinen kaunis perinne on se, että kehätyttö näyttää sitten myöhemmin ehtookerhossa, miltä siististi vahattu piisami näyttää ruoskan kanssa ja ilman sekä lesboshowlla ja ilman. Mutta se on sitten toinen tarina.

Matsit alkoivat ajoissa ja musiikki oli hyvällä maulla valittua. Teräsbetonia soitettiin runsaasti.

C-otteluissa oli runsaasti vauhtia ja ajoittain sähäkkääkin nyrkistelyä. Erityisesti jäivät mieleen GB-Gymin Inkeroisen polvet, jotka murjoivat vastustajan keskeytykseen. Lohja Juha ansaitsee erikoismaininnan oivallisesta sisääntulobiisistä (Sepi Kumpulainen: Armotonta menoa). GB-Gymin Mikko Helinin osaaminen oli kuitenkin liikaa, ja hetken päästä sattui Juhaa jujigatameen. Toinen mieleenpainunut suoritus oli Lappeenrannan shooting-miehen Juha Saarisen hyppy vastustajan selkään heti alkukahinoista ja saman tien kuristus takaa ja vastustajalta alistettiin taju kankaalle. No, kohta se Laaksonen sieltä sitten heräili ja jaksoi jo hetken päästä naureskellakin tapahtuneelle.

Sitten 10 minuutin tauko, jotta lohjalaisfanien älämölöosasto ehtii siirtyä aivan kehän viereen huutamaan. Seuraavana B-ottelut.

Raskassarja: yli 93 kg
Juha "Vanha-Juha" "Jula" Laine, Lohjan Juhat vs. Jaakko Korpela, Espoon Kesähait

Espoosta oli lähetetty Juhaa vastaan valtonen-look-alike -kilpailun voittaja. Kulmassa sitten Valtonen itse. Ensimmäinen erä melko tasaista vääntöä enimmäkseen matossa. Juhalla olisi ollut heti alussa mahdollisuus ratkaista ottelu kuristuksella takaa, mutta tekemättä jäi, toisin kuin seuraavassa ottelussa. Espoon valtonen-look-alike oli melko hengästyvää sorttia, joten Juha olisi edelleen voinut ratkaista homman ensimmäisessä erässä jättämällä turhat potkiskelut vähemmälle ja lyömällä suoria päähän. Komeastihan se Juhan jalka toki nousi noin vanhaksi äijäksi. Pitkä karatetausta kuulemma. Toisessa erässä Juha jää sitten valtonen-look-aliken alle mattoon eikä pääse pois. Ei pääse, vaikka lohjalaisfanit kannustavat eläimellisesti otsasuonet pullistuen. Juha saa torjuttua suurimman osan kesähain lyönneistä veivaamalla rintauintia selällään henkensä edestä, vuorotellen aina espoolaisen lyöntikättä sitoen. Tuomariston päätös on selkeä: valtonen-look-alike dominoi.

Keskisarja: alle 84 kg
Tero Riipinen, Lohjan Juhat vs. Jere Lehtonen, GB-Gym Turku

Riipinen ehtii lyödä ehkä kerran, ennen kuin Lehtonen vie nopeasti mattoon. Riipinen kääntää selän ja jää kilpikonnailemaan. Lehtonen ei anna mitään mahdollisuutta, vaan ankkuroituu selkään kuin takiainen ja hakee väkisin kuristuksen paikan. Lyhyt ja ytimekäs ottelu kesti vähemmän aikaa kuin Riipisen sisääntulo.

Pääottelujen jälkeen tunnelta läsähti ja suurin osa yleisöstä lähti pois. Niin minäkin. D-matseja tuli nähtyä muutama. Niistä jäi parhaiten mieleen GB-Gymin Koksu vastaan EmEmMaa Imatran Vertanen. Koksu osoittautui lapsenpulleasta olemuksestaan huolimatta melkoiseksi painimieheksi. Mutta Imatran poika ei jäänyt kyllä yhtään jälkeen. Armotonta vääntöä. Koksulla oli varmaan viisi kertaa kuristus tai giljotiini sisässä niin hyvin, että happi ei varmasti kulkenut mihinkään suuntaan, mutta Vertanen jatkoi vaan. Ilmeisesti imatralainen painii tarvittaessa pari minuuttia ilman happeakin. Todella tiukka ottelu ja äänet ansaitusti Koksulle.

Ja lopuksi perinteiset plussat ja miinukset:
+ Teräsbetoni
+ kehätytön ansiokas yritys pyörittää selluliittiaan
+ kehätytön appelsiini-iho ei näyttänyt enää yhtään pahalta yökerhovalaistuksessa
+ siististi ajeltu piisami

- kehätytön selluliitti
- kehätytön ylisuojeleva poikaystävä, joka pyöri siinä prätkäliiveissään ympärillä koko ajan
- Desperados Mc
- kuuluttaja

Vaikka tunnelma latistuikin loppua kohden yleisön lähtiessä, niin D-matsitkin olivat hyviä. Samassa yhteydessä järjestettiin myös arvostelutuomarikoulutus, joten homma on monellakin tavalla hyvässä nousussa. Lohjalaisille tunnustus siitä, että kantti riitti lähteä ottamaan (useimmissa tapauksissa) huomattavasti kokeneempaa vastustajaa vastaan. Nyt oli jo huonoakin tuuria, kun tuli tappio joka jätkälle (tai yksi tasuri), mutta niin(kin) se homma etenee.

No comments:

There was an error in this gadget