Vanha ja viisas mustaihoinen afrikkalaishenkilö, osa II

(ensimmäinen osa löytyy tästä linkistä)

- Hyvää, sanoi neekeriukko, päivää.
- Päivää, päivää. No niin, jatketaan tätä turvapaikkahaastattelua nyt sitten ilman tulkkia. Se oli kyllä aika kummallista, että meidän tulkkimme ei tunnistanut teidän puhumaanne kieltä. Väitti, että se kreegahbundolo on jostain Tarzan-elokuvasta.
- Nooh, katsokaas, meillä siellä Afrikassa on niin monikulttuurista ja upeaa. Satoja pieniä heimokieliä. Ei niitä kaikkia voi tunnistaa.
- Tämä teidän kotimaanne Murkina Vasu ei myöskään näytä löytyvän yhdeltäkään kartalta.
- Äiti Afrikka on niin iso manner. Aivan valtava. Sen te eurooppalaiset aina unohdatte heteronormatiivisessä eurosentrisyydessänne.
- Olette jättänyt turvapaikkahakemuksen 6. toukokuuta 2011. Sen jälkeen olette ollut majoitettuna Punavuoren vastaanottokeskuksessa...
- Se on onkin mukava paikka. Ja aivan kaupungin keskustassa. Rööperiin mä kaipaan niin...
- Ja selvästikin oppinut suomen kielen erittäin hyvin, jatkaa Maahanmuuttoviraston virkahenkilö.
- Joo, minä olen hyvin kotiutunut.
- Annoitte turvapaikkakuulustelussa itsestänne seuraavat tiedot. Nimi: N'heva N'geri-Ugo. Mitenkäs tämä lausutaan?
- Sano ihan reilusti vain Noheva Neekeriukko ilman niitä heittomerkkejä.
- Turvapaikanhaun perusteeksi olette kirjoittanut, että pakenitte pakkoavioliittoa.
- Kyllä. Yrittivät naittaa minut, viisikymppisen neekeriukon väkisin sellaisen 15-vuotiaan prinsessan kanssa.
- Oliko teillä maahan tullessanne mukana passia tai muita matkustusasiakirjoja?
- Ei sattunut olemaan. Mutta sattuisko sulla olemaan sytkäriä?
- Ei täällä saa tupakoida.
- Eikun lainaa nyt vain sitä sytkäriä.

Maahanmuuttoviraston virkahenkilö ojentaa tupakansytyttimen. N'heva N'geri-Ugo kaivaa taskustaan punakantisen vihkosen ja sytyttää sen palamaan. Muovikansista nousee melkoinen katku. Lopuksi N'heva N'geri-Ugo heittää passin jäänteet roskakoriin käryämään.

- Joo. Ei ole passia.
- Entäs matkareitti Suomeen? Tänne on papereihin merkitty "normaali matkareitti".
- Kyllä. Ensin kurpitsavaunuilla Kratzeniaan ja sieltä Siperian halki rekan akselin päällä Helsinkiin Viking Linen terminaaliin.
- Olivatko kyseessä hiirten vetämät kurpitsavaunut?
- Kyllä. Mutta loppumatkalla Kratzeniasta Irkutskiin tietenkin lumikkojen vetämät kurpitsavaunut.
- Oliko niillä sellaiset mustat hännänpäät talviturkissa?
- Ei tietenkään. Nyt te yritätte jallittaa minua. Eiväthän ne mitään kärppiä olleet. Täysin valkoinen turkki.
- No sitten ne olivat ihan oikeita lumikkoja. Nättejä vekkuleita. No niin, eli merkitään lomakkeeseen, että hakija on uskottavalla ja luotettavalla tavalla selvittänyt matkareittinsä Suomeen.

N'heva N'geri-Ugo pyyhkii hikeä otsaltaan.

- Onpas täällä kuuma.
- Luulisi, että te olette siellä Afrikassa tottunut paljon kuumempaankin, naurahtaa Maahanmuuttoviraston virkahenkilö. Ai anteeksi, nyt minä taisin syyllistyä rotuviritteiseen ennakkoluuloon. Meillä on kyllä ihan nollatoleranssi rasismille.

N'heva N'geri-Ugo pyyhkii hikeä nenänsä alta. Ylähuulesta pyyhkiytyy väriä ja esiin tulee palanen vaaleaa ihoa.

- Mitä ihmettä, huudahtaa Maahanmuuttoviraston virkahenkilö. Sehän on kenkälankkia!
- Ei tämä mitään kenkälankkia ole. Rusakonpaskan sävyinen Pro Tan. Asiantuntijoiden suosittelema. Myös Pode käyttää tätä.
- Tehän huijaatte! Teillä ei ole oikeaa suojaväriä, joten teillä ei ole mitään oikeutta hakea turvapaikkaa ja valehdella täällä!
 - Älkääs nyt olko rasistinen... Te ette tiedä, miltä tuntuu joutua rasistisesti loukatuksi ihonvärinsä takia... ja vainotuksi ja syrjityksi... meidän albiinojen tilanne Murkina Vasussa on aivan kauhea...