30.9.14

Uusi, monikulttuurisempi Peppi Pitkätossu


Peppi Pitkätossu -tarinat ovat herättäneet raivoa Ruotsissa.

Ensin Astrid Lindgrenin maailma -teemapuisto joutui vetämään Peppi-verhot myynnistä asiakkaiden raivon vuoksi. Verhoissa kun sattui olemaan kaksi mustaa lasta, jotka leyhyttelevät Peppiä palmunoksilla. Tuohtunut afroruotsalaisten lasten äiti tulkitsi lapset mustiksi orjalapsiksi.

On tietenkin aivan ymmärrettävää, että afroruotsalaisilla lapsilla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin raivostua, traumatisoitua ja syrjäytyä joutuessaan näkemään tällaisia kolonialismin jäänteitä. Myöskään afroruotsalaisia lapsia synnyttäneestä äidistä ei tunnu kivalta hänen joutuessaan näkemään verhot, joissa tummaihoiset lapset tekevät jotakin epäilyttävästi työltä vaikuttavaa.

Niinpä Ruotsissa myytävät lastenhuoneen verhot on päätetty korvata modernimmalla versiolla, joka esittää maahanmuuttajalapset aktiivisina yhteiskunnan jäseninä, jotka muokkaavat uusruotsalaista todellisuutta omalla, ainutkertaisella osaamisellaan (alla).


Eikä siinä vielä kaikki: seuraavaksi sensuurin saksittavaksi joutui Peppi Pitkätossu -sarja. Vuonna 1969 ensimmäistä kertaa esitettyä tv-sarjaa Här kommer Pippi Långstrump (Tässä on Peppi Pitkätossu) on muokattu uusintaesitystä ja DVD-levitystä varten niin, että kuvan ja äänen laatua on parannettu, mutta myös joitakin ilmaisuja saksittu.

Esimerkiksi kohtauksissa, joissa Peppi aiemmin kutsui isäänsä "neekerikuninkaaksi" hän nykyisin tituleeraa tätä vain kuninkaaksi. Pois on leikattu kohtaukset, joissa Peppi leikkii kiinalaista nostamalla silmäkulmiaan. Neekerikuninkaan lisäksi myös muut lapsille vaaralliset asiat, kuten Pepin hyppy talon katolta on leikattu pois.

SVT kertoo, että se teki muutokset oma-aloitteisesti. Syynä on se, että 45 vuoden ikäinen materiaali voi nyky-yleisöstä vaikuttaa loukkaavalta.

Astrid Lindgrenin teosten oikeuksia hallitseva Saltkråkan AB on hyväksynyt muutokset.

- Haluamme tehdä kaikkemme, jotteivät ihmiset loukkaannu. Siksi olen sitä mieltä, että SVT teki oikein, toteaa yhtiön toimitusjohtaja Nils Nyman.

Jotta ihmiset eivät loukkaantuisi, Peppi-tarinat aiotaan seuraavaksi käsikirjoittaa täysin uudelleen alusta asti. Lähtökohdaksi otetaan nykyaikainen, monikulttuurinen Ruotsi.

Uusissa Peppi-tarinoissa Pepin isä ei ole enää Etelämeren neekerikuningas vaan neekeri, joka tuli turvapaikanhakijana Ruotsiin ja kertoi kaikille olevansa kuningas. Uusi Peppi on afroruotsalainen tyttö, jonka äiti uskoi Pepin isän sadut.

Peppi asuu yksin isossa, sossun maksamassa talossa, koska isä katosi jonnekin ja äidilläkin on jo uusi uusruotsalainen perhe muslimimiehen kanssa. Tai eihän Peppi tietenkään aivan yksin asu: onhan hänellä seuranaan herra Tossavainen, gambialainen pakolainen, joka on paperittomuutensa vuoksi ollut pakotettu syrjäytymään ja ryhtymään huumekauppiaaksi.

Vanhoissa tarinoissa Pepillä oli arkullinen kultarahoja. Modernilla Pepillä on tietenkin Kela Gold, jolla hän voi hakea rajattomasti diskorahaa taikaseinästä.

Vanha Peppi oli maailman vahvin tyttö, joka poikkesi muista lapsista punaisen tukkansa ja pisamiensa takia. Uusruotsalainen Peppi on upean maitokahvin värinen tyttö, jonka parhaat ystävät Tommi ja Annika yrittävät vakuuttaa hänelle, että hän on todellinen voimavara ja resurssi. Kun Pepillä on oikein paha olla arjen rasismin ja rakenteellisen rasismin takia ja hänen söpö käkkärätukkainen päänsä kiehuu, Tommi ja Annika leyhyttelevät Peppiä kukkahatuillaan ja hokevat, että hän on ainutlaatuinen voimavara.

Viimeisessä jaksossa Tommi ja Annika suostuttelevat Pepin menemään Idols-karsintoihin. Peppi räppää valtavan hyvin ja rytmikkäästi ja pääsee loppukilpailuun. Lopulta Pepistä tulee Ruotsin Idoli ja Huvikummusta tehdään BB-talo. Tarinan opetus on, että kuka tahansa voi rasismista ja esteistä huolimatta päästä elämässä eteenpäin ja tulla voittajaksi, kunhan hen vain on riittävän värikäs ja rytmikäs.


Tällä tavoin Peppi-tarinatkin voidaan uudelleenkirjoittaa vastaamaan uutta, monikulttuurista Ruotsia. Jotta kenenkään ei tarvitse enää loukkaantua!