Vaalit on sitten käyty ja Zetorin vaalivalvojaiset oli kovat. Vaalitulosta voisi luonnehtia oikeistopuolueiden murskavoitoksi. Näyttää siltä, että Suomen kansa tosiaan haluaa nyt muutosta, ja se kanavoitui ääniksi Kokoomukselle. Niinistön saamat yli 60 000 ääntä tuntuvat siltä, että suomalaiset halusivat pyytää anteeksi presidentinvaaleissa tapahtunutta virhettä. Myös Perussuomalaiset nostivat kannatustaan rajusti. Soini sai valtavan henkilökohtaisen äänisaaliin. Yhdessä vaiheessa näytti jopa siltä, että Teemu Lahtinen olisi mennyt Soinin siivellä eduskuntaan.
Jussi jäi tällä kertaa rannalla. Vähän yli 2000 äänen potti tuntuu omiin ennakko-odotuksiini nähden pieneltä. Minä voin myöntää ihan avoimesti, että suhteellisuuden tajuni petti tämän vaalikiiman aikana siinä määrin, että pidin Jussin läpimenoa itsestään selvänä. Toisaalta, jos niitä kahtatuhatta ääntä rupeaa laskemaan yksi kerrallaan (yksi, kaksi, kolme...) niin onhan se melkoinen lauma äänestäjiä.
Henkilökohtaisella tasolla pettymystäni lisää se, että söpöön kaapuun pukeutunut ulkomaalaisviritteinen neito ei suostunutkaan ruoskimaan minua Zetorissa, vaikka TV-kamerat oli kutsuttu paikalle varta vasten. Mutta aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Onneksi joku jo tuossa lupaili, että juhannuksena saattaisi natsata seuraavan kerran. Jään siis kärsivällisesti odottelemaan, suorittamatta harakiriä siinä välillä.
Vaalien kunniaksi meni 50 000 käyntiä rikki tässä blogissa, joka on ollut nyt pystyssä viitisen kuukautta. Vaalikiihkon jälkeen kävijämäärä todennäköisesti laskee aika lailla. Nythän suurin osa vierailijoista on tullut Jussin sivujen kautta. Jatkossa olisi tosiaan tarkoitus kirjoittaa taas vaihteeksi vähän pitempiä ja kaunokirjallisempia tekstejä. Pahoittelen jo etukäteen, jos ne ovat jonkun mielestä tylsiä. Mutta eiköhän sinne sekaan muutama Valkoparraton mieskin mahdu.
Ei tässä oikeastaan mikään ole muuttunut. Tai siis: valitettavasti ei ole. Itse olen vakaumuksessani entistä varmempi. Sama homma jatkuu. Ihmisiä on heräteltävä ja multikultti on murskattava.
Pikkuhiljaa.
19.3.07
17.3.07
Työperäinen maahanmuutto
Iltalehti julkaisi vaaliteemoihin liittyen artikkelin, jossa kerrotaan selkeästi, mistä siinä paljon puhutussa "työperäisessä" maahanmuutossa on oikeasti kyse.
Suomeen vuonna 1990 turistiviisumilla tullut Michael Danjo siivoaa minimipalkalla neljä tuntia kerrallaan kolmena päivänä viikossa. Koko Suomessa olonsa ajan hän on työskennellyt siivoojana suurissa firmoissa kuten ISS ja SOL. Nyt hän työskentelee vuokratyöfirmalle, joka välittää häntä edelleen muun muassa Sol-yhtiöille 7,5-8 euron tuntipalkalla.
Siitä huolimatta Michaelin kuukausitulot ovat noin 1500-1700 euroa brutto, eli hän tienaa saman verran kuin esimerkiksi koulutettu sairaanhoitaja. Vieläkö joku ihmettelee, että sairaanhoitajista on Suomessa huutava työvoimapula, jos kaksi kuukautta koraanikoulua käynyt siivoojakin saa 12 tunnin työviikolla samat tulot. Michaelin toimeentulon salaisuus on siinä, että hän saa ansiosidonnaista soviteltua työttömyyspäivärahaa. Ilmeisesti kaveri on joskus ollut todella hyvillä tienesteillä, koska hänen ansiosidonnainen päivärahansa on noin 1300-1500€/kk. Töitä tekemällä hän tienaa nopeasti laskien alle 400€.
Työperäisessä maahanmuutossa on kyse juuri tästä: maahan tuodaan nöyrää halpatyövoimaa suuryrityksille. Ihmisiä, jotka ovat valmiita työskentelemään muutaman tunnin päivässä minimipalkalla. Lopun aikaa he elävät yhteiskunnan tukien varassa.
Vihreät ehdottavat, että meidän tulisi ottaa joka vuosi 50 000 "työperäistä" maahanmuuttajaa Afrikasta. Jos edes joka kymmenes näistä työllistyy, niin homma kannattaa matalapalkka-aloilla toimiville suurfirmoille. Valtiontalouden kannalta seuraukset sen sijaan olisivat katastrofaaliset, koska 9 kymmenestä "työperäisestä" maahanmuuttajasta jäisi kokonaan yhteiskunnan elätettäväksi ja se kymmeneskin osittain.
Samaan aikaan SAK hehkuttaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, vaikka todellisuudessa Suomi tarvitsee työnantajia, jotka ovat valmiita maksamaan asiallisesti työstä asiallisen palkan.
Tämä tilanne ei tietenkään ole Michael Danjon vika. Michael toimii aivan asiallisesti: ei valita, ei keskity kokemaan syrjintää, tekee niitä duuneja mitä on tarjolla, matkustaa pidemmällekin työn perään, tekee pätkän siellä ja pätkän tuolla. Itse asiassa Michael toimii juuri niin kuin monen suomalaisen työttämänkin tulisi toimia, mutta kun tämä nykyinen systeemi ei oikein tue työllistymistä.
Meillä on kaksi vaihtoehtoa ratkaista esimerkiksi siivousalan työvoimapula. Ensimmäinen vaihtoehto on tuoda maahan vuosittain 50 000 kouluttamatonta siirtolaista, jotka ovat suuryrityksille erittäin halpaa työvoimaa mutta tulevat yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Toinen vaihtoehto on se, että siivousalan yritykset alkavat maksaa kilpailukykyistä palkkaa ja järjestävät täydet työtunnit niitä haluaville, jolloin palkalla voi tulla toimeenkin.
Mitenköhän tässä kannattaisi tehdä?
Suomeen vuonna 1990 turistiviisumilla tullut Michael Danjo siivoaa minimipalkalla neljä tuntia kerrallaan kolmena päivänä viikossa. Koko Suomessa olonsa ajan hän on työskennellyt siivoojana suurissa firmoissa kuten ISS ja SOL. Nyt hän työskentelee vuokratyöfirmalle, joka välittää häntä edelleen muun muassa Sol-yhtiöille 7,5-8 euron tuntipalkalla.
Siitä huolimatta Michaelin kuukausitulot ovat noin 1500-1700 euroa brutto, eli hän tienaa saman verran kuin esimerkiksi koulutettu sairaanhoitaja. Vieläkö joku ihmettelee, että sairaanhoitajista on Suomessa huutava työvoimapula, jos kaksi kuukautta koraanikoulua käynyt siivoojakin saa 12 tunnin työviikolla samat tulot. Michaelin toimeentulon salaisuus on siinä, että hän saa ansiosidonnaista soviteltua työttömyyspäivärahaa. Ilmeisesti kaveri on joskus ollut todella hyvillä tienesteillä, koska hänen ansiosidonnainen päivärahansa on noin 1300-1500€/kk. Töitä tekemällä hän tienaa nopeasti laskien alle 400€.
Työperäisessä maahanmuutossa on kyse juuri tästä: maahan tuodaan nöyrää halpatyövoimaa suuryrityksille. Ihmisiä, jotka ovat valmiita työskentelemään muutaman tunnin päivässä minimipalkalla. Lopun aikaa he elävät yhteiskunnan tukien varassa.
Vihreät ehdottavat, että meidän tulisi ottaa joka vuosi 50 000 "työperäistä" maahanmuuttajaa Afrikasta. Jos edes joka kymmenes näistä työllistyy, niin homma kannattaa matalapalkka-aloilla toimiville suurfirmoille. Valtiontalouden kannalta seuraukset sen sijaan olisivat katastrofaaliset, koska 9 kymmenestä "työperäisestä" maahanmuuttajasta jäisi kokonaan yhteiskunnan elätettäväksi ja se kymmeneskin osittain.
Samaan aikaan SAK hehkuttaa, että Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, vaikka todellisuudessa Suomi tarvitsee työnantajia, jotka ovat valmiita maksamaan asiallisesti työstä asiallisen palkan.
Tämä tilanne ei tietenkään ole Michael Danjon vika. Michael toimii aivan asiallisesti: ei valita, ei keskity kokemaan syrjintää, tekee niitä duuneja mitä on tarjolla, matkustaa pidemmällekin työn perään, tekee pätkän siellä ja pätkän tuolla. Itse asiassa Michael toimii juuri niin kuin monen suomalaisen työttämänkin tulisi toimia, mutta kun tämä nykyinen systeemi ei oikein tue työllistymistä.
Meillä on kaksi vaihtoehtoa ratkaista esimerkiksi siivousalan työvoimapula. Ensimmäinen vaihtoehto on tuoda maahan vuosittain 50 000 kouluttamatonta siirtolaista, jotka ovat suuryrityksille erittäin halpaa työvoimaa mutta tulevat yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Toinen vaihtoehto on se, että siivousalan yritykset alkavat maksaa kilpailukykyistä palkkaa ja järjestävät täydet työtunnit niitä haluaville, jolloin palkalla voi tulla toimeenkin.
Mitenköhän tässä kannattaisi tehdä?
16.3.07
Lisää persettä rättipäille
Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen paheksuu tunnettujen suomalaismuusikoiden tekemää kappaletta, jossa terrorismin ja itsemurhaiskujen yhdeksi syyksi esitetään se, että muslimit saavat liian vähän seksiä.
Vähemmistövaltuutettu Puumalainen epäilee, että kyseessä on asiaton ja huonoa makua osoittava yritys saada aikaan kiihottumista kansanryhmää kohtaan. Puumalainen pelkää, että tässä yritetään nyt saada suomalaisia naisia kiihottumaan Suomessa asuvia muslimeja kohtaan ja antamaan heille lisää pimppiä ja persettä, vaikka - kuten Puumalainen toteaa - heillä "ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa". Ja minä olen tästä asiasta vähemmistövaltuutettu Puumalaisen kanssa täsmälleen samaa mieltä: eihän se ole suomalaisten naisten velvollisuus antaa lisää persettä rättipäille, jotta maailma pelastuisi. Sehän on tietenkin muslimimaiden naisten velvollisuus.
Kautta koko islaminuskoisen maailman imaamien tulisi alkaa saarnata moskeijoissa rauhan ja rakkauden sanomaa. Make love, not war. Imaamien tulisi kehottaa musliminaisia repimään mustat säkkinsä, ratkomaan tikkinsä, vapautumaan ja antamaan lisää persettä rättipäille. "Allah akhbar! Lisää persettä rättipäille", olkoon se rakkauden sotahuuto, joka kaikuu jokaisesta minareetista.
Tuo yllä kirjoitettu on tietenkin vain kaunista toiveunta ja haavekuvaa. Islam on uskonto, jolla on selkeä pyrkimys hallita ihmisiä hallitsemalla heidän seksuaalisuuttaan, mikä ei tietenkään ole vieras ajatus monille muillekaan uskonnoille. Seksuaalisen vapautumisen julistaminen ei olisi millään tavalla imaamien poliittisten etujen mukaista.
Onneksi vihreät naiset, nuo loogisen ajattelun kasvihuoneilmiöt ovat päättäneet ylivertaisen ÄO:nsä avulla pelastaa maailman tekemällä kaksi tärkeää aloitetta.
Vihreän liiton eduskuntaryhmä on erittäin huolestunut siitä, että oululaisella natsisivustolla www.sisusauna.tk yllytetään keräämään "lynkkausjoukko", jotta viime kuukausien Oulussa tehtyjen raiskauksien tekijät saataisiin kiinni.
Samalla äärinatsien äärioikeistolaisella uusnatsisivustolla on syyllistytty myös monenlaiseen muuhun äärioikeistolaista ajattelua ilmentävään arvelluttavaan toimintaan, kuten keskustelemiseen YLEn esittämästä Poikkeustila-sarjasta. Äärinettisivuilla kannustetaan myös äänestämään "tiettyä puoluetta" (sic!) ja "tiettyä henkilöä" (sic!). Sivuilla on myös suhtauduttu nuivasti seksuaalivähemmistöihin, kuten pedofiileihin ja raiskaajiin.
Vastaukseksi Oulun kaduilla vyöryvien uusnatsististisien lynkkausjoukkojen hirmutekoihin Vihreiden naisten eduskuntaryhmä esittää pillupartioiden lähettämistä Ouluun. Sadat punavihreät aktivistitytöt kautta maan ovat jo ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi. Pillupartioiden on tarkoitus päivystää Oulun kaduilla virka-asussaan, johon kuuluu erittäin lyhyt minihame (ns. roiskeläppä) sekä rintanappi, jossa lukee "Pane minua ilmaiseksi, niin ei tarvitse raiskata". Jotta vähemmistöjen tarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi tänä kiintiöiden aikakautena, pillupartioihin lähtee mukaan myös muutama kiva poika sekä aivan jumalattoman isokokoinen mutta tavattoman kiltti belgianlammaskoiranarttu.
Itse suhtaudun tähän aloitteeseen hieman skeptisesti, sillä feministithän ovat jo vuosikymmeniä hokeneet meille, että raiskauksessa ei ole kyse seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä vaan vallankäytöstä ja alistamisesta, mutta toivotan silti kettutytöille onnea Oulun yössä.
Toinen tärkeä aloite tulee Vihreiden EU-parlamenttiryhmältä. EU-parlamentin Vihreät esittävät, että tästä lähtien EU:n tulee tukea rahallisesti vain sellaisia itsemurhaiskuja, joissa itsemurhaiskijälle annetaan paratiisissa luvattujen 72 neitsyen lisäksi myös ns. förskottia. Tämä on mielestäni hyvä aloite, joka tulee aivan varmasti vähentämään itsemurhaiskujen määrää.
Näitä asioita pohdittaessa on tärkeää yrittää asettautua toisen ihmisen asemaan, tässä tapauksessa itsemurhapommittajan. Otetaan vaikkapa Abdul, herkkä, tunteva, yksilöllinen, arvokas ja ainutkertainen nuorimies, joka ei vielä kertaakaan elämässään ole saanut pillua. Partasuut värväävät hänet itsemurhapommittajaksi lupaamalla, että paratiisissa odottaa sitten 72 ehtaa neitsyttä. Tähän diiliin liittyvä sosiaalisen arvostuksen nousu marttyyriyden myötä sekä lupaus pillunsaannista voivat hyvinkin tuntua Abdulista tavoittelemisen arvoisilta. Varsinkin verrattuna tulevaisuudennäkymään, jossa sama vanha slummielämä jatkuu ja töitä ei saa (eikä niin ollen myöskään rahaa, jolla maksaa ikioman mustan säkin myötäjäiset). Eihän kukaan halua olla koko elämäänsä runkkari. Niinpä on aivan ymmärrettävää, että Abdul suostuu.
Mutta entä jos Abdul tämän uuden EU-aloitteen myötä saakin förskottia ennen itsemurhaiskua? Kuvitelkaa mielessänne, miten nuori Abdul ja Aisha makaavat aktin jälkeen raukeina sängyllä. Abdul tuntee suurta ylpeyttä suorituksensa johdosta, vähän kuin olisi keksinyt panemisen ihan itse. Myös Aisha on raukea ja tyytyväinen, ja mikäli häntä ei ole lapsena silvottu, on ihan mahdollista, että myös hän on tyydytetty. Abdul ja Aisha tuntevat toisiaan kohtaan lämpöä, lähes rakkautta, joka sekoittuu siihen surumielisyyteen, jota useimmat inhimilliset olennot tuntevat parittelun jälkeen. Aishan söpöt pikku viiksenalut kutittavat mukavasti Abdulin vielä karvatonta poskea. Nuoresta yhdeksän vuoden iästään huolimatta Aisha kyllä tietää, mitä tekee, joten hänen pieni kätensä laskeutuu sivelemään Abdulin karvapalleja, jotka ovat juuri purkaneet lastinsa. Tunnelma on herkkä ja kaunis. Ilmassa on rakkautta.
Luuleeko kukaan, että ensimmäinen ajatus Abdulin mielessä tuona hetkenä on, että "Allah akhbar, lähdenpä tästä tappamaan itseni!!" No ei varmasti ole. Abdul ajattelee, että elämä onkin oikeastaan aika mukavaa. Ei sinne paratiisiin ole vielä mitään kiirettä. Abdul huomaa suunnittelevansa yhteistä tulevaisuutta Aishan kanssa. Talo, lapsia, poreallas. Mutta ensin on mentävä kouluun, hankittava työpaikka ja tienattava rahaa. Mutta kyllä se onnistuu. Abdul on saanut ensimmäistä kertaa elämässään pillua. Hänet on voimavaraistettu. Hän pystyy mihin tahansa.
Ja Aishan pikku käsi sivelee Abdulin karvapalleja. Nivusissa alkaa tuntua tuttu jöpötys. Abdul tuntee yhä varmemmin, että paratiisi saa odottaa. Nyt nussitaan lisää, huudahtaa Abdul ja työntää jalallaan dynamiittirepun piiloon sängyn alle.
LINKKEJÄ
http://www.kylahullut.com
Tämä nainen pysyi vakaumuksessaan järkkymättömänä, vaikka förskottia on saatu ainakin kahdesti: Hamas-järjestön televisioaseman Al Aqsa TV:n lähetyksessä naispuolisen itsemurhapommittajan lapset kertovat iloisesti äitinsä itsemurhaiskusta.
Vähemmistövaltuutettu Puumalainen epäilee, että kyseessä on asiaton ja huonoa makua osoittava yritys saada aikaan kiihottumista kansanryhmää kohtaan. Puumalainen pelkää, että tässä yritetään nyt saada suomalaisia naisia kiihottumaan Suomessa asuvia muslimeja kohtaan ja antamaan heille lisää pimppiä ja persettä, vaikka - kuten Puumalainen toteaa - heillä "ei ole mitään tekemistä näiden asioiden kanssa". Ja minä olen tästä asiasta vähemmistövaltuutettu Puumalaisen kanssa täsmälleen samaa mieltä: eihän se ole suomalaisten naisten velvollisuus antaa lisää persettä rättipäille, jotta maailma pelastuisi. Sehän on tietenkin muslimimaiden naisten velvollisuus.
Kautta koko islaminuskoisen maailman imaamien tulisi alkaa saarnata moskeijoissa rauhan ja rakkauden sanomaa. Make love, not war. Imaamien tulisi kehottaa musliminaisia repimään mustat säkkinsä, ratkomaan tikkinsä, vapautumaan ja antamaan lisää persettä rättipäille. "Allah akhbar! Lisää persettä rättipäille", olkoon se rakkauden sotahuuto, joka kaikuu jokaisesta minareetista.
Tuo yllä kirjoitettu on tietenkin vain kaunista toiveunta ja haavekuvaa. Islam on uskonto, jolla on selkeä pyrkimys hallita ihmisiä hallitsemalla heidän seksuaalisuuttaan, mikä ei tietenkään ole vieras ajatus monille muillekaan uskonnoille. Seksuaalisen vapautumisen julistaminen ei olisi millään tavalla imaamien poliittisten etujen mukaista.
Onneksi vihreät naiset, nuo loogisen ajattelun kasvihuoneilmiöt ovat päättäneet ylivertaisen ÄO:nsä avulla pelastaa maailman tekemällä kaksi tärkeää aloitetta.
Vihreän liiton eduskuntaryhmä on erittäin huolestunut siitä, että oululaisella natsisivustolla www.sisusauna.tk yllytetään keräämään "lynkkausjoukko", jotta viime kuukausien Oulussa tehtyjen raiskauksien tekijät saataisiin kiinni.
Samalla äärinatsien äärioikeistolaisella uusnatsisivustolla on syyllistytty myös monenlaiseen muuhun äärioikeistolaista ajattelua ilmentävään arvelluttavaan toimintaan, kuten keskustelemiseen YLEn esittämästä Poikkeustila-sarjasta. Äärinettisivuilla kannustetaan myös äänestämään "tiettyä puoluetta" (sic!) ja "tiettyä henkilöä" (sic!). Sivuilla on myös suhtauduttu nuivasti seksuaalivähemmistöihin, kuten pedofiileihin ja raiskaajiin.
Vastaukseksi Oulun kaduilla vyöryvien uusnatsististisien lynkkausjoukkojen hirmutekoihin Vihreiden naisten eduskuntaryhmä esittää pillupartioiden lähettämistä Ouluun. Sadat punavihreät aktivistitytöt kautta maan ovat jo ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi. Pillupartioiden on tarkoitus päivystää Oulun kaduilla virka-asussaan, johon kuuluu erittäin lyhyt minihame (ns. roiskeläppä) sekä rintanappi, jossa lukee "Pane minua ilmaiseksi, niin ei tarvitse raiskata". Jotta vähemmistöjen tarpeet tulisivat paremmin huomioiduiksi tänä kiintiöiden aikakautena, pillupartioihin lähtee mukaan myös muutama kiva poika sekä aivan jumalattoman isokokoinen mutta tavattoman kiltti belgianlammaskoiranarttu.
Itse suhtaudun tähän aloitteeseen hieman skeptisesti, sillä feministithän ovat jo vuosikymmeniä hokeneet meille, että raiskauksessa ei ole kyse seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä vaan vallankäytöstä ja alistamisesta, mutta toivotan silti kettutytöille onnea Oulun yössä.
Toinen tärkeä aloite tulee Vihreiden EU-parlamenttiryhmältä. EU-parlamentin Vihreät esittävät, että tästä lähtien EU:n tulee tukea rahallisesti vain sellaisia itsemurhaiskuja, joissa itsemurhaiskijälle annetaan paratiisissa luvattujen 72 neitsyen lisäksi myös ns. förskottia. Tämä on mielestäni hyvä aloite, joka tulee aivan varmasti vähentämään itsemurhaiskujen määrää.
Näitä asioita pohdittaessa on tärkeää yrittää asettautua toisen ihmisen asemaan, tässä tapauksessa itsemurhapommittajan. Otetaan vaikkapa Abdul, herkkä, tunteva, yksilöllinen, arvokas ja ainutkertainen nuorimies, joka ei vielä kertaakaan elämässään ole saanut pillua. Partasuut värväävät hänet itsemurhapommittajaksi lupaamalla, että paratiisissa odottaa sitten 72 ehtaa neitsyttä. Tähän diiliin liittyvä sosiaalisen arvostuksen nousu marttyyriyden myötä sekä lupaus pillunsaannista voivat hyvinkin tuntua Abdulista tavoittelemisen arvoisilta. Varsinkin verrattuna tulevaisuudennäkymään, jossa sama vanha slummielämä jatkuu ja töitä ei saa (eikä niin ollen myöskään rahaa, jolla maksaa ikioman mustan säkin myötäjäiset). Eihän kukaan halua olla koko elämäänsä runkkari. Niinpä on aivan ymmärrettävää, että Abdul suostuu.
Mutta entä jos Abdul tämän uuden EU-aloitteen myötä saakin förskottia ennen itsemurhaiskua? Kuvitelkaa mielessänne, miten nuori Abdul ja Aisha makaavat aktin jälkeen raukeina sängyllä. Abdul tuntee suurta ylpeyttä suorituksensa johdosta, vähän kuin olisi keksinyt panemisen ihan itse. Myös Aisha on raukea ja tyytyväinen, ja mikäli häntä ei ole lapsena silvottu, on ihan mahdollista, että myös hän on tyydytetty. Abdul ja Aisha tuntevat toisiaan kohtaan lämpöä, lähes rakkautta, joka sekoittuu siihen surumielisyyteen, jota useimmat inhimilliset olennot tuntevat parittelun jälkeen. Aishan söpöt pikku viiksenalut kutittavat mukavasti Abdulin vielä karvatonta poskea. Nuoresta yhdeksän vuoden iästään huolimatta Aisha kyllä tietää, mitä tekee, joten hänen pieni kätensä laskeutuu sivelemään Abdulin karvapalleja, jotka ovat juuri purkaneet lastinsa. Tunnelma on herkkä ja kaunis. Ilmassa on rakkautta.
Luuleeko kukaan, että ensimmäinen ajatus Abdulin mielessä tuona hetkenä on, että "Allah akhbar, lähdenpä tästä tappamaan itseni!!" No ei varmasti ole. Abdul ajattelee, että elämä onkin oikeastaan aika mukavaa. Ei sinne paratiisiin ole vielä mitään kiirettä. Abdul huomaa suunnittelevansa yhteistä tulevaisuutta Aishan kanssa. Talo, lapsia, poreallas. Mutta ensin on mentävä kouluun, hankittava työpaikka ja tienattava rahaa. Mutta kyllä se onnistuu. Abdul on saanut ensimmäistä kertaa elämässään pillua. Hänet on voimavaraistettu. Hän pystyy mihin tahansa.
Ja Aishan pikku käsi sivelee Abdulin karvapalleja. Nivusissa alkaa tuntua tuttu jöpötys. Abdul tuntee yhä varmemmin, että paratiisi saa odottaa. Nyt nussitaan lisää, huudahtaa Abdul ja työntää jalallaan dynamiittirepun piiloon sängyn alle.
LINKKEJÄ
http://www.kylahullut.com
Tämä nainen pysyi vakaumuksessaan järkkymättömänä, vaikka förskottia on saatu ainakin kahdesti: Hamas-järjestön televisioaseman Al Aqsa TV:n lähetyksessä naispuolisen itsemurhapommittajan lapset kertovat iloisesti äitinsä itsemurhaiskusta.
13.3.07
VPM ja lakritsimainosrajoitteisuus
- Hyvää, sanoi Valkoparraton mulatti, päivää.
- Hyvää päivää. Onpas mukavaa saada tänne noin reippaan näköinen työnhakija. Ottaakapas siitä minttuteetä ja niitä halal-keksejä. Eiköhän sovita tämä haastattelu pidetyksi. Te olette loistava: paikka on teidän.
- Ai jaa? Hienoa. Ja minä kun pelkäsin, että niitä ammattimiehen paikkoja ei enää ole vapaana.
- Ei niitä olekaan. Te saatte ylemmän palkkaluokan kiintiöhenkilön paikan.
- Mutta kun minä en halua sellaista. Minä olen ihan tavallinen suomalainen ammattikoulun käynyt putkisähkökirvesmies, ja minä haluan ammattimiehen paikan.
- Muttakun... muttakun...
- Älkää nyt tuijottako sitä ihonväriä. Okei, isäni oli kuulemma neekeri, mutta häntä en ole ikinä nähnytkään. En ole ikinä käynyt Afrikassa, enkä mene. En osaa muita kieliä kuin suomea, tamperetta ja vähän englantia. Minä olen suomalainen ja sen minä olen merkinnyt jokaiseen lomakkeeseen, missä on rotua kysytty.
- Muttakun rotuja ei ole olemassa.
- No minä olen jokaiseen lomakkeeseen ruksannut sen vihoviimeisen pienellä painetun vaihtoehdon kysymykseen "Mihin sosiaaliseen konstruktioon tunnette kuuluvanne". Eli siis suo-ma-lai-nen. Ettekö te voisi ajatella, että minä olen vaikkapa bodari ja tämä rusketus naamassa on vain Pro Tan -voidetta? Tai jotain rusakonpaskaa?
- Voinhan minä niinkin ajatella. Mutta sittenhän te ette kelpaa mihinkään. Kiintiöhenkilön paikkaan nimenomaan vaaditaan, että ei saa olla minkäänlaista ammattikoulutusta tai pätevyyttä. Ja teillä on kolmen alan ammattipätevyys. Lisäksi te kieltäydytte etnopositiivisista oikeuksistanne. Kiintiöhenkilön pitää tietenkin olla LMR eli lakritsimainosrajoitteinen.
- Eikö teillä ole yhtään ihan tavallisen ammattimiehen paikkaa auki?
- Kun ei ole. Tarvetta toki olisi, koska LMR-kiintiöhenkilöt eivät ole kovin hyviä tekemään töitä. Mutta kun alemman palkkaluokan ammattihenkilöitä ei saa enää palkata, ainoastaan ylemmän palkkaluokan kiintiöhenkilöitä. Meillä on nähkääs nämä kiintiöt. Ja kiintiö on saatava täyteen.
- Minä en halua olla mikään lakumainosrajoitteinen kiintiöneekeri. Itse asiassa minä en halua olla minkäänlainen neekeri. Nyt on 20 vuotta mennyt siihen, että jokainen uusi tuttavuus sanoo, että voisitsä hei heilutella käsiäs rytmikkäästi ja pistää pienet räpit tai eddiemurphyt kun teikäläiset on niin tosi hyviä tyyppejä. Mitkä v*tun meikäläiset? V*tu mä mistään käsienheiluttelusta mitään tiedä.
- No olisiko se nyt niin paha olla LMR? Jos te suostuisitte olemaan edes viidestoistaosalta sirkusneekeri, niin minä voisin laittaa teidät pääministerikiintiöön.
- En minä tiedä, olisiko se hyvä vai paha olla neekeri, minä vain haluaisin pärjätä ihan samoilla säännöillä ja pätevyyksillä kuin kaikki muutkin. Ilman mitään kiintiöitä. Ettekö te voisi ihan vaan antaa minun olla suomalainen?
- Ettekö te voisi olla edes ihan vähän homo?
- Nyt jumalauta äijä! Ihme touhua. Presidentiksikö tässä pitää pyrkiä, ennen kuin pääsee valituksi omilla ansioillaan?
- Ei, valitettavasti sekään ei käy. Siinäkin on nykyään kiintiöt. Presidenttiehdokkaaksi päästäksenne teidän pitäisi julistautua täysneekeriksi.
- Hyvää päivää. Onpas mukavaa saada tänne noin reippaan näköinen työnhakija. Ottaakapas siitä minttuteetä ja niitä halal-keksejä. Eiköhän sovita tämä haastattelu pidetyksi. Te olette loistava: paikka on teidän.
- Ai jaa? Hienoa. Ja minä kun pelkäsin, että niitä ammattimiehen paikkoja ei enää ole vapaana.
- Ei niitä olekaan. Te saatte ylemmän palkkaluokan kiintiöhenkilön paikan.
- Mutta kun minä en halua sellaista. Minä olen ihan tavallinen suomalainen ammattikoulun käynyt putkisähkökirvesmies, ja minä haluan ammattimiehen paikan.
- Muttakun... muttakun...
- Älkää nyt tuijottako sitä ihonväriä. Okei, isäni oli kuulemma neekeri, mutta häntä en ole ikinä nähnytkään. En ole ikinä käynyt Afrikassa, enkä mene. En osaa muita kieliä kuin suomea, tamperetta ja vähän englantia. Minä olen suomalainen ja sen minä olen merkinnyt jokaiseen lomakkeeseen, missä on rotua kysytty.
- Muttakun rotuja ei ole olemassa.
- No minä olen jokaiseen lomakkeeseen ruksannut sen vihoviimeisen pienellä painetun vaihtoehdon kysymykseen "Mihin sosiaaliseen konstruktioon tunnette kuuluvanne". Eli siis suo-ma-lai-nen. Ettekö te voisi ajatella, että minä olen vaikkapa bodari ja tämä rusketus naamassa on vain Pro Tan -voidetta? Tai jotain rusakonpaskaa?
- Voinhan minä niinkin ajatella. Mutta sittenhän te ette kelpaa mihinkään. Kiintiöhenkilön paikkaan nimenomaan vaaditaan, että ei saa olla minkäänlaista ammattikoulutusta tai pätevyyttä. Ja teillä on kolmen alan ammattipätevyys. Lisäksi te kieltäydytte etnopositiivisista oikeuksistanne. Kiintiöhenkilön pitää tietenkin olla LMR eli lakritsimainosrajoitteinen.
- Eikö teillä ole yhtään ihan tavallisen ammattimiehen paikkaa auki?
- Kun ei ole. Tarvetta toki olisi, koska LMR-kiintiöhenkilöt eivät ole kovin hyviä tekemään töitä. Mutta kun alemman palkkaluokan ammattihenkilöitä ei saa enää palkata, ainoastaan ylemmän palkkaluokan kiintiöhenkilöitä. Meillä on nähkääs nämä kiintiöt. Ja kiintiö on saatava täyteen.
- Minä en halua olla mikään lakumainosrajoitteinen kiintiöneekeri. Itse asiassa minä en halua olla minkäänlainen neekeri. Nyt on 20 vuotta mennyt siihen, että jokainen uusi tuttavuus sanoo, että voisitsä hei heilutella käsiäs rytmikkäästi ja pistää pienet räpit tai eddiemurphyt kun teikäläiset on niin tosi hyviä tyyppejä. Mitkä v*tun meikäläiset? V*tu mä mistään käsienheiluttelusta mitään tiedä.
- No olisiko se nyt niin paha olla LMR? Jos te suostuisitte olemaan edes viidestoistaosalta sirkusneekeri, niin minä voisin laittaa teidät pääministerikiintiöön.
- En minä tiedä, olisiko se hyvä vai paha olla neekeri, minä vain haluaisin pärjätä ihan samoilla säännöillä ja pätevyyksillä kuin kaikki muutkin. Ilman mitään kiintiöitä. Ettekö te voisi ihan vaan antaa minun olla suomalainen?
- Ettekö te voisi olla edes ihan vähän homo?
- Nyt jumalauta äijä! Ihme touhua. Presidentiksikö tässä pitää pyrkiä, ennen kuin pääsee valituksi omilla ansioillaan?
- Ei, valitettavasti sekään ei käy. Siinäkin on nykyään kiintiöt. Presidenttiehdokkaaksi päästäksenne teidän pitäisi julistautua täysneekeriksi.
8.3.07
Susia ja lampaita
Koska eläinsadut ovat aina kivoja, kerrottakoon tähän väliin uusi versio vanhasta tarinasta.
Olipa kerran Simo ja Jussi. He olivat lammasfarmareita. Simon mielestä oli tärkeää, että myös lampaat pääsisivät päättämään niitä koskevista asioista. Siksi hän laittoi pystyyn lammasneuvoston, johon valittiin muiden muassa hänen lempilampaansa Rosa.
Lammasneuvoston lampaat halusivat päästää laitumelleen susia, koska he halusivat lammashakaan lisää värikkyyttä.
- Sudethan ovat mustia tai jotain likaisenruskeita, kiekui lammasfarmin vähämielinen renkipoika Reino ladon katolta. Onko se nyt mikään kaunis väri? Tai onko musta mikään väri ylipäätään?
Sitten Reino alkoi suureen ääneen hoilottaa Jukka Kuoppamäen kappaletta Sininen ja valkoinen, koska ne olivat vähämielisen renkipojan mielestä maailman kauneimmat värit.
- Sininen on taivas... ööö... valkoiset on pilvet, nuo lampaat taivaan siniseeeen!!
Debiilin velvoitetyöllistetyn rengin mölinään kyllästyneenä lammasneuvosto päätti säätää uuden lain, jonka nojalla Reino voitiin tuomita kaulaansa myöten tunkioon haudattavaksi ja kivitettäväksi syytettynä mustan värin ylivoimaisen kauneuden kiistämisestä.
Myös monet lammasneuvoston ulkopuoliset lampaat suhtautuivat kriittisesti ajatukseen susien päästämisestä laitumelle. He kuuntelivat lammasfarmari Jussia, joka selitti, että kaikki järkevästi ajattelevat ihmiset tietävät, että sudet syövät lampaita, koska se on niiden luonto. Mutta koska lampailla oli nyt demokratia, niin lampaiden enemmistön mielipidettä ei edes kysytty. Lammasneuvoston lampaat vain määkivät yhteen ääneen ja syyttivät Jussia susifobiasta. Heidän mielestään olisi syrjintää ja rasismia susia kohtaan jättää heidät aitauksen ulkopuolelle, koska kaikkihan näkivät, että susilla on keskenään todella paha olla. Susikanta oli kasvanut ekologisesti kestämättömälle tasolle. Sudet olivat niin vihaisia ja nälkäisiä, että olivat jo alkaneet syödä toisiaan. Lammasneuvosto oli sitä mieltä, että ainoa eettisesti ja humanitaarisesti oikea ratkaisu olisi ottaa sudet mukaan laitumelle, jossa ne epäilemättä heti ryhtyisivät noudattamaan lampaiden esimerkkiä ja syömään kuuliaisesti ruohoa. Niistä tulisi kilttejä susia. Niin kilttejä, että sellaisia susia ei oltaisi ennen nähty.
Jussi koitti vielä takoa järkeä lammasfarmari Simon päähän sanomalla, että ei kai Simo haluaisi, että hänen lempilampaansa Rosa syödään.
- Meidän perheessämme lammas päättää näistä asioista, totesi Simo. Minun lampaani on hyvää tarkoittava, empaattinen, välittävä lammas.
Fiksuna miehenä Simo päätti kuitenkin rakentaa omalle lempilampaalleen erillisen aitauksen, jossa oli korkea, sudenkestävä suoja-aita. Hänellä oli tähän hyvin varaa, koska hän oli ansainnut suuria summia TV-juontajana lampaita naurattamalla.
Niinpä sudet päästettiin demokraattisella päätöksellä laitumelle. Lammasneuvoston suureksi hämmästykseksi sudet alkoivat tietenkin heti syödä lampaita. Ne rituaaliteurastivat lampaat repimällä ensin kurkun auki ja katsomalla sitten vieressä, kun lammas vuotaa kuiviin.
- Rituaaliteurastus kuuluu susien kulttuuriin. Ja kaikki kulttuurit, ihan kaikki, ovat yhtä hyviä ja arvokkaita, korosti Maila-Katriina ja ihaili suureen ääneen susien kiiltävänmustien turkkien kauneutta ja niistä uhkuvaa voimaa. Susien väkevä myskintuoksu sai Maila-Katriinan aivan kiimaiseksi.
- Kyseessä on lupussosiaalinen initiaatioriitti, jossa lampaiden tappaminen on susilaumaa yhdistävä koheesiovoima, ymmärsi Sari-lammas.
Lammaslaitumelle oli nyt siis tullut paljon lisää värikkyyttä, kun helakanpunainen veri värjäsi lampaiden turkin ja vihreän ruohon. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta lammasneuvoston lampaat elivät yhä ihmeellisessä haavemaailmassaan, jossa sudet ja lampaat käyskentelevät paratiisinomaisen rauhallisesti samalla laitumella. Lammasneuvosto oli eniten huolissaan siitä, että yhä useammat lampaat olivat alkaneet nuivia susia.
- Rasistinen suhtautuminen susiin vaikeuttaa niiden sopeutumista, totesi lammasneuvosto.
Amiraali Dönitz ehdotti, että ehkä lampaiden asennekiristymä lieventyisi, jos hän luennoisi lampaille susilaumataktiikasta.
- Ettekö te nyt jumalauta tajua, että todellinen ongelma tässä on se, että sudet tappavat lampaita, huuteli järjenköyhän renki-Reinon irtopää sontatunkion reunalta. Lammasneuvoston jäsenet päättivät lyödä Reinon irtopäälle suun täyteen paskaa, jotta se olisi hiljaa, koska rasisti on aina väärässä.
Lammasfarmari Jussi katseli surullisena teurastusta. Kymmeniä lampaita makasi jo verissään maassa. Ja koska sudet söivät lampaita nopeammin kuin lampaat ehtivät lisääntyä, olisi vain ajan kysymys, että kaikki lammashaan lampaat olisi syöty ja sudet alkaisivat taas syödä toisiaan. Hiljaa mielessään Jussi toivoi, että edes yksi susista eksyisi loikkaamaan farmari Simon rakentaman korkean suoja-aidan yli ja söisi hänen Rosa-lampaansa. Mutta lammasneuvoston ajatuspoliisit kuulivat Jussin ajatukset.
- Hei mut silti: ei saa toivoa toiselle pahaa. Tommonen toisen syödyksi tulemisen toivominen on misomufloniaa. Ja rasismii, rasismii, rasismii...
Olipa kerran Simo ja Jussi. He olivat lammasfarmareita. Simon mielestä oli tärkeää, että myös lampaat pääsisivät päättämään niitä koskevista asioista. Siksi hän laittoi pystyyn lammasneuvoston, johon valittiin muiden muassa hänen lempilampaansa Rosa.
Lammasneuvoston lampaat halusivat päästää laitumelleen susia, koska he halusivat lammashakaan lisää värikkyyttä.
- Sudethan ovat mustia tai jotain likaisenruskeita, kiekui lammasfarmin vähämielinen renkipoika Reino ladon katolta. Onko se nyt mikään kaunis väri? Tai onko musta mikään väri ylipäätään?
Sitten Reino alkoi suureen ääneen hoilottaa Jukka Kuoppamäen kappaletta Sininen ja valkoinen, koska ne olivat vähämielisen renkipojan mielestä maailman kauneimmat värit.
- Sininen on taivas... ööö... valkoiset on pilvet, nuo lampaat taivaan siniseeeen!!
Debiilin velvoitetyöllistetyn rengin mölinään kyllästyneenä lammasneuvosto päätti säätää uuden lain, jonka nojalla Reino voitiin tuomita kaulaansa myöten tunkioon haudattavaksi ja kivitettäväksi syytettynä mustan värin ylivoimaisen kauneuden kiistämisestä.
Myös monet lammasneuvoston ulkopuoliset lampaat suhtautuivat kriittisesti ajatukseen susien päästämisestä laitumelle. He kuuntelivat lammasfarmari Jussia, joka selitti, että kaikki järkevästi ajattelevat ihmiset tietävät, että sudet syövät lampaita, koska se on niiden luonto. Mutta koska lampailla oli nyt demokratia, niin lampaiden enemmistön mielipidettä ei edes kysytty. Lammasneuvoston lampaat vain määkivät yhteen ääneen ja syyttivät Jussia susifobiasta. Heidän mielestään olisi syrjintää ja rasismia susia kohtaan jättää heidät aitauksen ulkopuolelle, koska kaikkihan näkivät, että susilla on keskenään todella paha olla. Susikanta oli kasvanut ekologisesti kestämättömälle tasolle. Sudet olivat niin vihaisia ja nälkäisiä, että olivat jo alkaneet syödä toisiaan. Lammasneuvosto oli sitä mieltä, että ainoa eettisesti ja humanitaarisesti oikea ratkaisu olisi ottaa sudet mukaan laitumelle, jossa ne epäilemättä heti ryhtyisivät noudattamaan lampaiden esimerkkiä ja syömään kuuliaisesti ruohoa. Niistä tulisi kilttejä susia. Niin kilttejä, että sellaisia susia ei oltaisi ennen nähty.
Jussi koitti vielä takoa järkeä lammasfarmari Simon päähän sanomalla, että ei kai Simo haluaisi, että hänen lempilampaansa Rosa syödään.
- Meidän perheessämme lammas päättää näistä asioista, totesi Simo. Minun lampaani on hyvää tarkoittava, empaattinen, välittävä lammas.
Fiksuna miehenä Simo päätti kuitenkin rakentaa omalle lempilampaalleen erillisen aitauksen, jossa oli korkea, sudenkestävä suoja-aita. Hänellä oli tähän hyvin varaa, koska hän oli ansainnut suuria summia TV-juontajana lampaita naurattamalla.
Niinpä sudet päästettiin demokraattisella päätöksellä laitumelle. Lammasneuvoston suureksi hämmästykseksi sudet alkoivat tietenkin heti syödä lampaita. Ne rituaaliteurastivat lampaat repimällä ensin kurkun auki ja katsomalla sitten vieressä, kun lammas vuotaa kuiviin.
- Rituaaliteurastus kuuluu susien kulttuuriin. Ja kaikki kulttuurit, ihan kaikki, ovat yhtä hyviä ja arvokkaita, korosti Maila-Katriina ja ihaili suureen ääneen susien kiiltävänmustien turkkien kauneutta ja niistä uhkuvaa voimaa. Susien väkevä myskintuoksu sai Maila-Katriinan aivan kiimaiseksi.
- Kyseessä on lupussosiaalinen initiaatioriitti, jossa lampaiden tappaminen on susilaumaa yhdistävä koheesiovoima, ymmärsi Sari-lammas.
Lammaslaitumelle oli nyt siis tullut paljon lisää värikkyyttä, kun helakanpunainen veri värjäsi lampaiden turkin ja vihreän ruohon. Kaikesta tapahtuneesta huolimatta lammasneuvoston lampaat elivät yhä ihmeellisessä haavemaailmassaan, jossa sudet ja lampaat käyskentelevät paratiisinomaisen rauhallisesti samalla laitumella. Lammasneuvosto oli eniten huolissaan siitä, että yhä useammat lampaat olivat alkaneet nuivia susia.
- Rasistinen suhtautuminen susiin vaikeuttaa niiden sopeutumista, totesi lammasneuvosto.
Amiraali Dönitz ehdotti, että ehkä lampaiden asennekiristymä lieventyisi, jos hän luennoisi lampaille susilaumataktiikasta.
- Ettekö te nyt jumalauta tajua, että todellinen ongelma tässä on se, että sudet tappavat lampaita, huuteli järjenköyhän renki-Reinon irtopää sontatunkion reunalta. Lammasneuvoston jäsenet päättivät lyödä Reinon irtopäälle suun täyteen paskaa, jotta se olisi hiljaa, koska rasisti on aina väärässä.
Lammasfarmari Jussi katseli surullisena teurastusta. Kymmeniä lampaita makasi jo verissään maassa. Ja koska sudet söivät lampaita nopeammin kuin lampaat ehtivät lisääntyä, olisi vain ajan kysymys, että kaikki lammashaan lampaat olisi syöty ja sudet alkaisivat taas syödä toisiaan. Hiljaa mielessään Jussi toivoi, että edes yksi susista eksyisi loikkaamaan farmari Simon rakentaman korkean suoja-aidan yli ja söisi hänen Rosa-lampaansa. Mutta lammasneuvoston ajatuspoliisit kuulivat Jussin ajatukset.
- Hei mut silti: ei saa toivoa toiselle pahaa. Tommonen toisen syödyksi tulemisen toivominen on misomufloniaa. Ja rasismii, rasismii, rasismii...
2.3.07
Hölmöläistarinoita
Hölmöläisten presidentti päätti ommella itselleen burkhan, sillä hölmöläisten uuden valtionuskonnon mukaan presidentin piti peittää itsensä eikä hän saanut kätellä itsenäisyyspäivän juhliin tulevia oikeauskoisia miesdiplomaatteja, sillä olihan hän saastainen nainen ja entinen Setan lakimies. Burkhasta tuli kuitenkin liian lyhyt, eikä se peittänyt tarpeeksi, sillä hölmöläisten presidentti ei ollut kovinkaan hyvä käytännön töissä, kuten ompelemisessa. Hän päätti korjata burkhansa lyhyyden leikkaamalla mustan säkin yläosasta kaistaleen kangasta ja neulomalla sen mustan säkin alaosaan. Burkha ei tietenkään tällä keinolla tullut yhtään sen pidemmäksi, mutta hölmöläisten presidentti koki olevansa tärkeä mielipidevaikuttaja.
Hölmöläiset päättivät rakentaa kulttuurikeskus Caisan viereen uuden monikulttuurikeskus Sokean Reetan. Valtion rahoilla rakennettuun Sokea Reetta -kulttuurikeskukseen sijoitettiin myös uusi hieno moskeija, joten se koristeltiin oikein korkeilla ja komeilla minareeteilla. Kiihkoissaan hölmöläiset kuitenkin unohtivat tehdä Sokea Reetta -kulttuurikeskukseen ikkunoita ja vetää sinne sähkövalot, koska sekä pääarkkitehti että vastaava rakennusmestari olivat kiintiömaahanmuuttajia. Hölmöläiset päättivät korjata rakennusvirheen kaappaamalla ulkoa valoa mustaan säkkiin ja viemällä sen säkissä kulttuurikeskuksen sisään. Kulttuurikeskuksen sisäpuoli pysyi tietenkin aivan yhtä pimeänä kuin ennenkin, mutta hölmöläiset päättivät kirjoittaa oikein lakiin, että tästä lähtien kaikissa julkisissa rakennuksissa tulee käyttää vain mustaa valoa, koska se on niin paljon paremman väristä kuin valkoinen valo.
Hölmöläisillä oli maailman paras ja tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä, jossa he suurella rahalla antoivat nuorille maailman parhaan koulutuksen. Samaan aikaan maassa oli kuitenkin suuri pula esimerkiksi sairaanhoitajista, koska hölmöläiset eivät halunneet maksaa palkkaa maailman parhaimman ja kalleimman koulutuksen saaneille sairaanhoitajilleen, joten näiden oli pakko lähteä töihin norjalaiseen sairaalaan tai Gigantin myyjiksi, jotta he tienaisivat elantonsa. Hölmöläiset päättivät kirjoittaa Hölmöläisten Sanomiin artikkelin, jossa todettiin, että jokainen hölmöläisten maahan tuleva maahanmuuttaja kerryttää hölmöläisille ainakin 350 000 euron säästöt.
Hölmöläiset päättivät rakentaa kulttuurikeskus Caisan viereen uuden monikulttuurikeskus Sokean Reetan. Valtion rahoilla rakennettuun Sokea Reetta -kulttuurikeskukseen sijoitettiin myös uusi hieno moskeija, joten se koristeltiin oikein korkeilla ja komeilla minareeteilla. Kiihkoissaan hölmöläiset kuitenkin unohtivat tehdä Sokea Reetta -kulttuurikeskukseen ikkunoita ja vetää sinne sähkövalot, koska sekä pääarkkitehti että vastaava rakennusmestari olivat kiintiömaahanmuuttajia. Hölmöläiset päättivät korjata rakennusvirheen kaappaamalla ulkoa valoa mustaan säkkiin ja viemällä sen säkissä kulttuurikeskuksen sisään. Kulttuurikeskuksen sisäpuoli pysyi tietenkin aivan yhtä pimeänä kuin ennenkin, mutta hölmöläiset päättivät kirjoittaa oikein lakiin, että tästä lähtien kaikissa julkisissa rakennuksissa tulee käyttää vain mustaa valoa, koska se on niin paljon paremman väristä kuin valkoinen valo.
Hölmöläisillä oli maailman paras ja tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä, jossa he suurella rahalla antoivat nuorille maailman parhaan koulutuksen. Samaan aikaan maassa oli kuitenkin suuri pula esimerkiksi sairaanhoitajista, koska hölmöläiset eivät halunneet maksaa palkkaa maailman parhaimman ja kalleimman koulutuksen saaneille sairaanhoitajilleen, joten näiden oli pakko lähteä töihin norjalaiseen sairaalaan tai Gigantin myyjiksi, jotta he tienaisivat elantonsa. Hölmöläiset päättivät kirjoittaa Hölmöläisten Sanomiin artikkelin, jossa todettiin, että jokainen hölmöläisten maahan tuleva maahanmuuttaja kerryttää hölmöläisille ainakin 350 000 euron säästöt.
24.2.07
Monikulttuuripakolaiset
Kun monikulttuuri tekee suurimmasta osasta Eurooppaa elinkelvottoman, ennennäkemätön ihmismäärä joutuu hylkäämään kotipaikkansa. Meidän pitää alkaa varautua monikulttuuripakolaisiin.
Jos nämä uhkakuvat tuntuvat pelottavilta, kannattaa muistaa, ettei kukaan tiedä, miten nopeasti monikulttuuri todellisuudessa kohoaa. Arviot mutavyöryn alle jäävien maiden määrästä vuoteen 2100 mennessä vaihtelevat yhdeksän ja 88 välillä. Julkisuudessa yleensä mainittuun sataan prosenttiin päädytään vasta seuraavina vuosisatoina.
Muuttovirratkaan eivät välttämättä ole niin suuria kuin nyt ennustetaan. Ihmiset voivat varautua monikulttuuriin muuttamalla maaseudulle, rakentamalla muureja talojensa ympärille tai keksimällä muita ratkaisuja. Varmaa kuitenkin on, että monikulttuurin noustessa elämä Euroopassa muuttuu haavoittuvammaksi. Ennemmin tai myöhemmin alkuperäiset eurooppalaiset kyllästyvät lopullisesti ryöstöihin ja raiskauksiin ja väsyvät elämään jatkuvassa hengenvaarassa. Monista Euroopan maista kuuluu jo nyt varoittavia uutisia lisääntyvistä etnisistä konflikteista ja kasvavasta alkuperäisväestöön kohdistuvasta väkivallasta. Ihmiset ovat jo alkaneet paeta monikulttuurisuudessa pidemmälle ehtineistä maista, kuten Hollannista, Belgiasta ja Britanniasta. Mutta varsinainen suuri pakolaistulva on vasta tulossa.
Ennennäkemätön pakolaismäärää
Ensinnäkin pakolaisten ennustettu määrä on niin suuri, ettei ihmiskunta ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Tähän asti suurimmat tunnetut pakolaisvirrat syntyivät toisessa maailmansodassa, ja ne edustavat vain murto-osaa ennustetusta yli sadasta miljoonasta monikulttuuripakolaisesta.
Toiseksi monikulttuurin seurauksena tapahtuva yhteiskuntien romahtaminen on tällä kertaa ihmiskunnan aiheuttama ja sen seuraukset ovat pysyviä. Ei ole paikkaa, jonne palata takaisin.
Suurin kysymys kuuluukin: Mitä tapahtuu, kun kokonaiset valtiot muuttuvat elinkelvottomiksi? Mistä miljoonat juuriltaan tempaistut länsimaiset ihmiset ja kokonaiset kansat löytävät uuden kodin?
Vastaanottoon ei olla valmiita
Minkään maan pakolaispolitiikkaa ei ole mitoitettu huolehtimaan niin suuresta määrästä pakolaisia kuin nouseva monikulttuuri seuraavien sadan vuoden aikana tuottaa.
Tätä taustaa vasten tuntuukin erikoiselta, että poliitikot ja muut päätöksentekijät ovat ponnistelleet ankarasti sitä vastaan, että monikulttuuripakolaiset lisättäisiin Geneven sopimukseen. Vastustus tuntuu sitäkin kummallisemmalta, koska monikulttuuripakolaisuuteen, toisin kuin esimerkiksi ympäristöpakolaisuuteen, liittyy suoranaista rasistista vainoa, jossa alkuperäisasukkaita syrjitään, pahoinpidellään, raiskataan ja surmataan heidän ihonvärinsä vuoksi. Tämän kiistelyn seurauksena monikulttuuripakolaisilla ei ole minkäänlaista virallista asemaa eikä millään maalla ole velvollisuutta ottaa heitä vastaan.
Länsimaisen kulttuurin piirissä vielä toistaiseksi säilyneillä mailla on kuitenkin monia syitä muuttaa kantaansa. Ensinnäkin joidenkin monikulttuuristen valtioiden on mahdotonta pitää huolta omista pakolaisistaan, koska valtiot yksinkertaisesti lakkaavat olemasta.
Jotkut arvostelijat ovat muistuttaneet, että monikulttuurista vapaina säilyneillä mailla ei ole minkäänlaista moraalista velvollisuutta ottaa vastaan monikulttuuripakolaisia. Monikulttuurisuus on seuraus länsimaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka pyörii moraalisäteilyn varassa. Länsimaissa on myös saatu nauttia etnisestä rikkaudesta, jonka monikulttuurisuus on suonut. Nyt sen kustannukset lankeavat kuitenkin etnisesti kaikkein eniten rikastuneiden maiden maksettavaksi. Arvostelijoiden mielestä on siis vain oikein, että ne maat, jotka ovat itselleen eniten etnistä rikkautta haalineet saavat nyt muhia itse keittämässään sopassa. Tällainen näkemys on tietenkin liian tyly ja armoton, joten Suomenkin tulee alkaa valmistautua monikulttuuripakolaisten vastaanottoon.
Miten voimme valmistautua
Asiantuntijoiden mukaan Suomen tulisi valmistautua ottamaan vastaan monikulttuuripakolaisia ensisijaisesti lähialueilta. Meillä on onneksi jo olemassa sairaanhoidon käytännön osaamista ruotsin ja norjan kielillä. Alan ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja tulisi kuitenkin lisätä, erityisesti raiskattujen terapiaan erikoistuneiden psykiatrien ja psykologien osalta. Eräiden arvioiden mukaan tukipalvelujen tarve tulee olemaan niin valtava, että jokaiselle ruotsia äidinkielinään puhuvalle täysi-ikäiselle suomalaiselle tulisi tarjota mahdollisuus käydä raiskattujen tukihenkilökurssi esimerkiksi kansalaisopistossa (medborgarinstitutet).
________________
Olen pahoillani. Olen myrkyttänyt mielesi. Aivan lähitulevaisuudessa mediassa tulee olemaan yhä enemmän tunteisiin vetoavia juttuja ympäristöpakolaisista ja ilmastonmuutospakolaisista, jotka kaikki meillä on velvollisuus ottaa vastaan. Tämän luettuasi nuo jutut saattavat aiheuttaa sinusta tunnereaktion (esim. itkuraivoa tai naurua), mutta se reaktio ei välttämättä ole se, mitä haettiin. Olen todella pahoillani.
Jos nämä uhkakuvat tuntuvat pelottavilta, kannattaa muistaa, ettei kukaan tiedä, miten nopeasti monikulttuuri todellisuudessa kohoaa. Arviot mutavyöryn alle jäävien maiden määrästä vuoteen 2100 mennessä vaihtelevat yhdeksän ja 88 välillä. Julkisuudessa yleensä mainittuun sataan prosenttiin päädytään vasta seuraavina vuosisatoina.
Muuttovirratkaan eivät välttämättä ole niin suuria kuin nyt ennustetaan. Ihmiset voivat varautua monikulttuuriin muuttamalla maaseudulle, rakentamalla muureja talojensa ympärille tai keksimällä muita ratkaisuja. Varmaa kuitenkin on, että monikulttuurin noustessa elämä Euroopassa muuttuu haavoittuvammaksi. Ennemmin tai myöhemmin alkuperäiset eurooppalaiset kyllästyvät lopullisesti ryöstöihin ja raiskauksiin ja väsyvät elämään jatkuvassa hengenvaarassa. Monista Euroopan maista kuuluu jo nyt varoittavia uutisia lisääntyvistä etnisistä konflikteista ja kasvavasta alkuperäisväestöön kohdistuvasta väkivallasta. Ihmiset ovat jo alkaneet paeta monikulttuurisuudessa pidemmälle ehtineistä maista, kuten Hollannista, Belgiasta ja Britanniasta. Mutta varsinainen suuri pakolaistulva on vasta tulossa.
Ennennäkemätön pakolaismäärää
Ensinnäkin pakolaisten ennustettu määrä on niin suuri, ettei ihmiskunta ole koskaan kokenut mitään vastaavaa. Tähän asti suurimmat tunnetut pakolaisvirrat syntyivät toisessa maailmansodassa, ja ne edustavat vain murto-osaa ennustetusta yli sadasta miljoonasta monikulttuuripakolaisesta.
Toiseksi monikulttuurin seurauksena tapahtuva yhteiskuntien romahtaminen on tällä kertaa ihmiskunnan aiheuttama ja sen seuraukset ovat pysyviä. Ei ole paikkaa, jonne palata takaisin.
Suurin kysymys kuuluukin: Mitä tapahtuu, kun kokonaiset valtiot muuttuvat elinkelvottomiksi? Mistä miljoonat juuriltaan tempaistut länsimaiset ihmiset ja kokonaiset kansat löytävät uuden kodin?
Vastaanottoon ei olla valmiita
Minkään maan pakolaispolitiikkaa ei ole mitoitettu huolehtimaan niin suuresta määrästä pakolaisia kuin nouseva monikulttuuri seuraavien sadan vuoden aikana tuottaa.
Tätä taustaa vasten tuntuukin erikoiselta, että poliitikot ja muut päätöksentekijät ovat ponnistelleet ankarasti sitä vastaan, että monikulttuuripakolaiset lisättäisiin Geneven sopimukseen. Vastustus tuntuu sitäkin kummallisemmalta, koska monikulttuuripakolaisuuteen, toisin kuin esimerkiksi ympäristöpakolaisuuteen, liittyy suoranaista rasistista vainoa, jossa alkuperäisasukkaita syrjitään, pahoinpidellään, raiskataan ja surmataan heidän ihonvärinsä vuoksi. Tämän kiistelyn seurauksena monikulttuuripakolaisilla ei ole minkäänlaista virallista asemaa eikä millään maalla ole velvollisuutta ottaa heitä vastaan.
Länsimaisen kulttuurin piirissä vielä toistaiseksi säilyneillä mailla on kuitenkin monia syitä muuttaa kantaansa. Ensinnäkin joidenkin monikulttuuristen valtioiden on mahdotonta pitää huolta omista pakolaisistaan, koska valtiot yksinkertaisesti lakkaavat olemasta.
Jotkut arvostelijat ovat muistuttaneet, että monikulttuurista vapaina säilyneillä mailla ei ole minkäänlaista moraalista velvollisuutta ottaa vastaan monikulttuuripakolaisia. Monikulttuurisuus on seuraus länsimaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, joka pyörii moraalisäteilyn varassa. Länsimaissa on myös saatu nauttia etnisestä rikkaudesta, jonka monikulttuurisuus on suonut. Nyt sen kustannukset lankeavat kuitenkin etnisesti kaikkein eniten rikastuneiden maiden maksettavaksi. Arvostelijoiden mielestä on siis vain oikein, että ne maat, jotka ovat itselleen eniten etnistä rikkautta haalineet saavat nyt muhia itse keittämässään sopassa. Tällainen näkemys on tietenkin liian tyly ja armoton, joten Suomenkin tulee alkaa valmistautua monikulttuuripakolaisten vastaanottoon.
Miten voimme valmistautua
Asiantuntijoiden mukaan Suomen tulisi valmistautua ottamaan vastaan monikulttuuripakolaisia ensisijaisesti lähialueilta. Meillä on onneksi jo olemassa sairaanhoidon käytännön osaamista ruotsin ja norjan kielillä. Alan ruotsinkielisiä koulutuspaikkoja tulisi kuitenkin lisätä, erityisesti raiskattujen terapiaan erikoistuneiden psykiatrien ja psykologien osalta. Eräiden arvioiden mukaan tukipalvelujen tarve tulee olemaan niin valtava, että jokaiselle ruotsia äidinkielinään puhuvalle täysi-ikäiselle suomalaiselle tulisi tarjota mahdollisuus käydä raiskattujen tukihenkilökurssi esimerkiksi kansalaisopistossa (medborgarinstitutet).
________________
Olen pahoillani. Olen myrkyttänyt mielesi. Aivan lähitulevaisuudessa mediassa tulee olemaan yhä enemmän tunteisiin vetoavia juttuja ympäristöpakolaisista ja ilmastonmuutospakolaisista, jotka kaikki meillä on velvollisuus ottaa vastaan. Tämän luettuasi nuo jutut saattavat aiheuttaa sinusta tunnereaktion (esim. itkuraivoa tai naurua), mutta se reaktio ei välttämättä ole se, mitä haettiin. Olen todella pahoillani.
22.2.07
Valkoparraton sossun setä
- Hyvää, sanoi Valkoparraton mies, päivää.
- Ö? Kuka sä oot? Missä mun omahoitaja on? Tai siis se mun oma sossu?
- No, sanotaan nyt vaikka niin, että hän lähti kahville ja minä pääsin livahtamaan tänne tuosta viereisestä huoneesta, jossa olen asennekiristymäni vuoksi suorittamassa yhteiskuntapalvelua tuhoamalla arkistoja.
- Höhö! Jaa sä oot joku koomikkoäijä vai.
- Mutta kerro toki huolesi, Tero.
- Zero. Kaikki sanoo mua Zeroks. Street name Zero. Rispekt!
- Okei. Zero-man. Rispektah! Miten voin olla avuksi?
- Mun pitää saada kämppä Eirasta.
- Sinulle on tässä Järvenpään sosiaalisairaalan lähete, jonka perusteella sinulle on järjestetty tuettu soluasunto Meri-Rastilasta, siitä samasta yhteisöstä, jossa olet aiemminkin asunut.
- Ei voi mennä Rastilaan takasi. Liian levotonta. Kaikkii gangstoja liikaa. Ja mul on niille kamavelkoja. Ne tappaa jos osuu samoille kulmille.
- Entäs sosiaaliset suhteet? Sinun äitisihän asuu myös siinä lähellä. Entäs kaverit?
- Mutsiin ei mitään yhteyttä. Sviddu ette kerro sille mitään. Teillä on salassapitovelvollisuus. Eikä o mitään kavereita. Niiden kanssa vaan retkahtaa jos lähtee niiden messiin. Pitää saada uudet mestat. Eira.
- Uudet mestat ja puhtaalta pöydältä aloittamaan? Sehän kyllä vaan passaa. Minulla olisi tässä sinulle kaksi huonetta ja keittiö sekä sauna järven rannalta.
- Jaa meren vai? Merihän se Eirassa on eikä mikään järvi.
- Ei tässä nyt ole kysymyksessä Suomenlahti, vaan Heinijärvi Pohjois-Savossa. Siellä olisi aivan järven rannalla vanha rintamamiestalo. Ihan asuttavassa kunnossa vielä.
- Pohjois-svidun-mikä? Emmä voi mihinkään pöndelle lähtee. Mulla on kaikki kaverit täällä. Niinku sosiaaliset verkostot. Ja vanha äiti, se kuolee vissiin kohta, mun pitää käydä sitä kattomassa joka päivä.
- Mutta juurihan sinä sanoit...
- Pääseex sielt skutsis edes pois millään? Kauppaan tai silleen?
- Myymäläauto kiertää kaksi kertaa viikossa. Ja kilometrin päässä on bussipysäkki, josta pääsee kylille. Nämä palvelut on pystytty aloittamaan uudelleen nyt, kun sinne on hajasijoitettu muitakin täältä pääkaupunkiseudulta.
- Mut enhä mä pysty työllistyyn tai silleen ku siellä ei o mitään duuneja.
- Tero. Tai siis Zero. Kukaan ei oikeasti edes odota sinun ikinä työllistyvän. Sinä lopetit koulunkäynnin ja aloitit huumeidenkäytön 12-vuotiaana. Nyt sinä olet 19 v. eikä sinulla ole ainuttakaan sellaista taitoa, josta olisi sivistyneessä yhteiskunnassa hyötyä. Ihmisten ryöstäminen ja puukottaminen eivät ole hyödyllisiä taitoa. Ajattele tämä vaikka siltä kannalta, että sinä pääsit nyt kansalaispalkalle.
- No paljo se palkka o? Voix sil elää?
- Sanotaan vaikka niin, että kun sinulla tähän mennessä on kulunut vähintään 500 euroa päivässä heroiininkäyttösi rahoittamiseen, niin tästä lähtien sinä pärjäät vähän vähemmälläkin rahalla komeasti koko kuukauden.
- Ei svidu. Ei voi pärjätä. Kuolee nälkään.
- Miten niin? Vuokra on maksettu, metsistä löytyy siellä päin paljon marjoja ja sieniä.
- Jaa jotain psiloja skutsista vai? Oot pimee äijä.
- Lisäksi sinulla on lupa tehdä valtion metsässä pientä risusavottaa, joten saat lämmityspuut aivan ilmaiseksi. Järvessä riittää kalaa. Tuon Rapalan kun otat pois poskestasi ja laitat siiman päähän, niin sillä nousee Heinijärvestä komeita haukia.
- Eksä diggaa mun lävärii? Mitä sä oot äijä oikein napsinu? Taikajyviä? Kuse hei tohon purkkiin sviddu otetaan pikaseulat. Äijällä aivan varmaan kaikki mittarit punasella.
- Tuossa on torpan avain, kartta ja bussilittera.
- Mun pitää hei saada jotain muuttoavustusta. Kaikki kamat pitää roudata. Tarvii ainakin pakettiautoo.
- Zero. Kuule, sinun koko maallinen omaisuutesi on tuolla nurkassa noissa kahdessa muovikassissa, jotka sinulta jäivät sinne Järvenpään sosiaalisairaalaan, kun otit hatkat ja lähdit kahdeksi viikoksi kavereiden kanssa radalle. Luulisitko, että saisit nuo kassit kulkemaan ihan kädessä?
- Hei nyt mä keksin: tää on rasismii. Rasismii!!
- Ei, Zero, tämä ei todellakaan ole rasismia. Tämän pakinan idea on nimenomaan se, että sinä olet iholtasi aivan yhtä sianvärinen kuin minäkin.
- Ai? No bentsorespat tarttis ainaki uusii.
- Ruislinnun laulu korvissasi, tähkäpäiden yllä täysikuu... Kyllä siellä maalla on niin rauhallista ja mukavaa, että siellä saa nukuttua ilman pamejakin.
- Ei sviddu oot seko äijä. Mun ei tarvi hei sietää tollasta vittuiluu. Mä tuun uudestaan kun mun oma sossu on paikalla. Sviddu mä käännyn muslimix niin teidän on pakko hommaa mulle se kämppä Eirasta. Mä lähen ny haneen. Huku äijä järvees!
- Soita poika Puumikselle! Saat kivan pipon... Jahas, sehän lähti kuin hauki rannasta. Ja sieltä näyttää Maila-Kristiinakin jo palailevan kahvitunnilta. Pitääkin hipsiä takaisin tuonne arkistohuoneen puolelle.
- Ö? Kuka sä oot? Missä mun omahoitaja on? Tai siis se mun oma sossu?
- No, sanotaan nyt vaikka niin, että hän lähti kahville ja minä pääsin livahtamaan tänne tuosta viereisestä huoneesta, jossa olen asennekiristymäni vuoksi suorittamassa yhteiskuntapalvelua tuhoamalla arkistoja.
- Höhö! Jaa sä oot joku koomikkoäijä vai.
- Mutta kerro toki huolesi, Tero.
- Zero. Kaikki sanoo mua Zeroks. Street name Zero. Rispekt!
- Okei. Zero-man. Rispektah! Miten voin olla avuksi?
- Mun pitää saada kämppä Eirasta.
- Sinulle on tässä Järvenpään sosiaalisairaalan lähete, jonka perusteella sinulle on järjestetty tuettu soluasunto Meri-Rastilasta, siitä samasta yhteisöstä, jossa olet aiemminkin asunut.
- Ei voi mennä Rastilaan takasi. Liian levotonta. Kaikkii gangstoja liikaa. Ja mul on niille kamavelkoja. Ne tappaa jos osuu samoille kulmille.
- Entäs sosiaaliset suhteet? Sinun äitisihän asuu myös siinä lähellä. Entäs kaverit?
- Mutsiin ei mitään yhteyttä. Sviddu ette kerro sille mitään. Teillä on salassapitovelvollisuus. Eikä o mitään kavereita. Niiden kanssa vaan retkahtaa jos lähtee niiden messiin. Pitää saada uudet mestat. Eira.
- Uudet mestat ja puhtaalta pöydältä aloittamaan? Sehän kyllä vaan passaa. Minulla olisi tässä sinulle kaksi huonetta ja keittiö sekä sauna järven rannalta.
- Jaa meren vai? Merihän se Eirassa on eikä mikään järvi.
- Ei tässä nyt ole kysymyksessä Suomenlahti, vaan Heinijärvi Pohjois-Savossa. Siellä olisi aivan järven rannalla vanha rintamamiestalo. Ihan asuttavassa kunnossa vielä.
- Pohjois-svidun-mikä? Emmä voi mihinkään pöndelle lähtee. Mulla on kaikki kaverit täällä. Niinku sosiaaliset verkostot. Ja vanha äiti, se kuolee vissiin kohta, mun pitää käydä sitä kattomassa joka päivä.
- Mutta juurihan sinä sanoit...
- Pääseex sielt skutsis edes pois millään? Kauppaan tai silleen?
- Myymäläauto kiertää kaksi kertaa viikossa. Ja kilometrin päässä on bussipysäkki, josta pääsee kylille. Nämä palvelut on pystytty aloittamaan uudelleen nyt, kun sinne on hajasijoitettu muitakin täältä pääkaupunkiseudulta.
- Mut enhä mä pysty työllistyyn tai silleen ku siellä ei o mitään duuneja.
- Tero. Tai siis Zero. Kukaan ei oikeasti edes odota sinun ikinä työllistyvän. Sinä lopetit koulunkäynnin ja aloitit huumeidenkäytön 12-vuotiaana. Nyt sinä olet 19 v. eikä sinulla ole ainuttakaan sellaista taitoa, josta olisi sivistyneessä yhteiskunnassa hyötyä. Ihmisten ryöstäminen ja puukottaminen eivät ole hyödyllisiä taitoa. Ajattele tämä vaikka siltä kannalta, että sinä pääsit nyt kansalaispalkalle.
- No paljo se palkka o? Voix sil elää?
- Sanotaan vaikka niin, että kun sinulla tähän mennessä on kulunut vähintään 500 euroa päivässä heroiininkäyttösi rahoittamiseen, niin tästä lähtien sinä pärjäät vähän vähemmälläkin rahalla komeasti koko kuukauden.
- Ei svidu. Ei voi pärjätä. Kuolee nälkään.
- Miten niin? Vuokra on maksettu, metsistä löytyy siellä päin paljon marjoja ja sieniä.
- Jaa jotain psiloja skutsista vai? Oot pimee äijä.
- Lisäksi sinulla on lupa tehdä valtion metsässä pientä risusavottaa, joten saat lämmityspuut aivan ilmaiseksi. Järvessä riittää kalaa. Tuon Rapalan kun otat pois poskestasi ja laitat siiman päähän, niin sillä nousee Heinijärvestä komeita haukia.
- Eksä diggaa mun lävärii? Mitä sä oot äijä oikein napsinu? Taikajyviä? Kuse hei tohon purkkiin sviddu otetaan pikaseulat. Äijällä aivan varmaan kaikki mittarit punasella.
- Tuossa on torpan avain, kartta ja bussilittera.
- Mun pitää hei saada jotain muuttoavustusta. Kaikki kamat pitää roudata. Tarvii ainakin pakettiautoo.
- Zero. Kuule, sinun koko maallinen omaisuutesi on tuolla nurkassa noissa kahdessa muovikassissa, jotka sinulta jäivät sinne Järvenpään sosiaalisairaalaan, kun otit hatkat ja lähdit kahdeksi viikoksi kavereiden kanssa radalle. Luulisitko, että saisit nuo kassit kulkemaan ihan kädessä?
- Hei nyt mä keksin: tää on rasismii. Rasismii!!
- Ei, Zero, tämä ei todellakaan ole rasismia. Tämän pakinan idea on nimenomaan se, että sinä olet iholtasi aivan yhtä sianvärinen kuin minäkin.
- Ai? No bentsorespat tarttis ainaki uusii.
- Ruislinnun laulu korvissasi, tähkäpäiden yllä täysikuu... Kyllä siellä maalla on niin rauhallista ja mukavaa, että siellä saa nukuttua ilman pamejakin.
- Ei sviddu oot seko äijä. Mun ei tarvi hei sietää tollasta vittuiluu. Mä tuun uudestaan kun mun oma sossu on paikalla. Sviddu mä käännyn muslimix niin teidän on pakko hommaa mulle se kämppä Eirasta. Mä lähen ny haneen. Huku äijä järvees!
- Soita poika Puumikselle! Saat kivan pipon... Jahas, sehän lähti kuin hauki rannasta. Ja sieltä näyttää Maila-Kristiinakin jo palailevan kahvitunnilta. Pitääkin hipsiä takaisin tuonne arkistohuoneen puolelle.
15.2.07
VPM ja viis-ysi-ysi
- Hyvää, sanoi Valkoparraton mies, päivää.
- Päivää. Tämä ja sitten vielä tikkuaski.
- Noin, olkaa hyvä. Se tekee 5 euroa 99 senttiä. Heh, muistattekos te vielä niitä mainoksia, joissa oli "Simo Vaatehuoneelta, moi" ja kaikki maksoi aina viis-ysi-ysi?
- Saatanan natsi! Tiesinhän minä, että minä saan teidät kiinni. Olette pidätetty kansanmurhan kiistämisestä.
- Siis mitä?
- Minä sain vähän vinkkiä, että täällä on oikein vanhan kansan iikolli kioskia pitämässä. Nimettömän ilmiannon. Ja hyvin tuntuu paikkansa pitävän.
- Mitäs minä nyt sitten olen muka tehnyt?
- Te sanoitte julkisesti viis-ysi-ysi. Minulla on se nauhalla. Se on natsien koodikieltä ja vihapuhetta, jossa pyritään vähättelemään juutalaisten kansanmurhaa, jossa kuoli tasan 6 miljoonaa juutalaista. Te sairaat natsikusipäät luulette olevanne niin tavattoman näppäriä, kun sanotte viis-ysi-ysi, tarkoittaen sitä, että holokaustin uhrien lukumäärä olisi muka ollutkin 5 999 999. Mutta onneksi tuollainen vihapuhe on nyt laissa kielletty. Siitä tulee kolme vuotta linnaa.
- Ei, te ymmärsitte nyt väärin. Minähän sanoin vain ostosten hinnan. Tikkuaski maksaa 50 senttiä ja paketti Reilun Kaupan kahvia tuolta ylähyllyltä 5,49 euroa...
- Liikkumatta! Pitäkää kätenne täsmälleen tuossa asennossa, niin minä otan kuvan. Noin. Voitte nyt laskea oikean kätenne, mutta ei mitään äkkinäisiä liikkeitä.
- Minkä takia te kuvan otitte?
- Asiantuntijamme saavat tarkistaa, missä asennossa etusormenne oli, kun osoititte ylähyllyä, mutta minun nähdäkseni kyse oli selvästi natsitervehdyksestä. Siitä tulee kolme vuotta lisää.
- Siis kuusi vuotta yhteensä? Saako näistä paljousalennusta, kun on ensikertalainenkin? Niin kuin että istuisi vain esimerkiksi puolet?
- Ei näistä mitään alennuksia jaeta. Nämä ovat Euroopparikoksia, joista annetut tuomiot istutaan päivästä päivään. Se on tasan kuusi vuotta.
- Eikö edes viis-ysi-ysi?
- Jumalauta! Tepäs olette paatunut rikollinen. Tuosta tuli kolme vuotta lisää!
__________________
Saksalla on nyt valtava hätä saada jotain konkreettista aikaan EU-puheenjohtajakaudellaan, ja nähtävästi Saksan mielestä ainoa tärkeä asia, joka vaatii EU-maiden yhteistä linjausta, on kansanmurhien kiistämisen kieltäminen. Lakiehdotus tekisi myös rasismin ja muukalaisvihan rangaistavaksi jäsenmaissa. Tässä ei siis ole kyse enää pelkästään sananvapaudesta, vaan nyt puututaan jo ajatuksenvapauteen. Nähtävästi jatkossa EU-kansalainen voi siis saada vankeusrangaistuksen siitä, että hän ei pysty riittävän vakuuttavasti todistamaan aidosti ja vilpittömästi rakastavansa tiettyjä etuoikeutettuja kansanryhmiä. MYös ksenofobia, eli siis vihamielisten maahantunkeutujien pelkääminen tulee ilmeisesti rangaistavaksi ajatukseksi.
Jo nyt Hitler-tervehdyksestä seuraa Saksassa aina sakkoja tai vankeutta. Ja jos poliisi ei satu näkemään, niin ohikulkijat ilmiantavat mielellään. Kun uusnatsit keksivät kiertää kieltoa tekemällä tervehdyksen kämmenen sijasta peukalolla, etusormella ja keskisormella, niin sekin säädettiin rangaistavaksi teoksi. Poliisien joukossa on erikoiskoulutuksen saaneita asiantuntijoita, jotka osaavat erottaa kielletyt sormen kohotukset sallituista. Epäselvissä tilanteissa tulkinta-apua antavat poliittisia rikoksia tutkivat suojelupoliisit ja perustuslain loukkauksien selvittämiseen erikoistuneet virkamiehet. Tämä jälkimmäinen kappale ei siis ole mitään reinon keksimää parodiaa, vaan lainaus MTV3-STT:n uutisesta.
Eikö tosiaankaan Saksan tai EU:n nykytilasta löydy mitään tärkeämpää miettimistä? No, sitä odotellessa kannattaa lukea myös lot:n oivallinen Laastarin käyttöpakko.
- Päivää. Tämä ja sitten vielä tikkuaski.
- Noin, olkaa hyvä. Se tekee 5 euroa 99 senttiä. Heh, muistattekos te vielä niitä mainoksia, joissa oli "Simo Vaatehuoneelta, moi" ja kaikki maksoi aina viis-ysi-ysi?
- Saatanan natsi! Tiesinhän minä, että minä saan teidät kiinni. Olette pidätetty kansanmurhan kiistämisestä.
- Siis mitä?
- Minä sain vähän vinkkiä, että täällä on oikein vanhan kansan iikolli kioskia pitämässä. Nimettömän ilmiannon. Ja hyvin tuntuu paikkansa pitävän.
- Mitäs minä nyt sitten olen muka tehnyt?
- Te sanoitte julkisesti viis-ysi-ysi. Minulla on se nauhalla. Se on natsien koodikieltä ja vihapuhetta, jossa pyritään vähättelemään juutalaisten kansanmurhaa, jossa kuoli tasan 6 miljoonaa juutalaista. Te sairaat natsikusipäät luulette olevanne niin tavattoman näppäriä, kun sanotte viis-ysi-ysi, tarkoittaen sitä, että holokaustin uhrien lukumäärä olisi muka ollutkin 5 999 999. Mutta onneksi tuollainen vihapuhe on nyt laissa kielletty. Siitä tulee kolme vuotta linnaa.
- Ei, te ymmärsitte nyt väärin. Minähän sanoin vain ostosten hinnan. Tikkuaski maksaa 50 senttiä ja paketti Reilun Kaupan kahvia tuolta ylähyllyltä 5,49 euroa...
- Liikkumatta! Pitäkää kätenne täsmälleen tuossa asennossa, niin minä otan kuvan. Noin. Voitte nyt laskea oikean kätenne, mutta ei mitään äkkinäisiä liikkeitä.
- Minkä takia te kuvan otitte?
- Asiantuntijamme saavat tarkistaa, missä asennossa etusormenne oli, kun osoititte ylähyllyä, mutta minun nähdäkseni kyse oli selvästi natsitervehdyksestä. Siitä tulee kolme vuotta lisää.
- Siis kuusi vuotta yhteensä? Saako näistä paljousalennusta, kun on ensikertalainenkin? Niin kuin että istuisi vain esimerkiksi puolet?
- Ei näistä mitään alennuksia jaeta. Nämä ovat Euroopparikoksia, joista annetut tuomiot istutaan päivästä päivään. Se on tasan kuusi vuotta.
- Eikö edes viis-ysi-ysi?
- Jumalauta! Tepäs olette paatunut rikollinen. Tuosta tuli kolme vuotta lisää!
__________________
Saksalla on nyt valtava hätä saada jotain konkreettista aikaan EU-puheenjohtajakaudellaan, ja nähtävästi Saksan mielestä ainoa tärkeä asia, joka vaatii EU-maiden yhteistä linjausta, on kansanmurhien kiistämisen kieltäminen. Lakiehdotus tekisi myös rasismin ja muukalaisvihan rangaistavaksi jäsenmaissa. Tässä ei siis ole kyse enää pelkästään sananvapaudesta, vaan nyt puututaan jo ajatuksenvapauteen. Nähtävästi jatkossa EU-kansalainen voi siis saada vankeusrangaistuksen siitä, että hän ei pysty riittävän vakuuttavasti todistamaan aidosti ja vilpittömästi rakastavansa tiettyjä etuoikeutettuja kansanryhmiä. MYös ksenofobia, eli siis vihamielisten maahantunkeutujien pelkääminen tulee ilmeisesti rangaistavaksi ajatukseksi.
Jo nyt Hitler-tervehdyksestä seuraa Saksassa aina sakkoja tai vankeutta. Ja jos poliisi ei satu näkemään, niin ohikulkijat ilmiantavat mielellään. Kun uusnatsit keksivät kiertää kieltoa tekemällä tervehdyksen kämmenen sijasta peukalolla, etusormella ja keskisormella, niin sekin säädettiin rangaistavaksi teoksi. Poliisien joukossa on erikoiskoulutuksen saaneita asiantuntijoita, jotka osaavat erottaa kielletyt sormen kohotukset sallituista. Epäselvissä tilanteissa tulkinta-apua antavat poliittisia rikoksia tutkivat suojelupoliisit ja perustuslain loukkauksien selvittämiseen erikoistuneet virkamiehet. Tämä jälkimmäinen kappale ei siis ole mitään reinon keksimää parodiaa, vaan lainaus MTV3-STT:n uutisesta.
Eikö tosiaankaan Saksan tai EU:n nykytilasta löydy mitään tärkeämpää miettimistä? No, sitä odotellessa kannattaa lukea myös lot:n oivallinen Laastarin käyttöpakko.
14.2.07
Etnopositiivisuus
Tässä välissä on hyvä käydä kertauksenomaisesti läpi eräitä monikulttuurisuuskeskustelun peruskäsitteitä ennen eteenpäin siirtymistä. Näistä käsitteistä tärkein on etnopositiivinen eksistenssi, jonka kehitti alunperin Jussin Halla-ahon Vieraskirjan etnopositiivisuusasiantuntija Tapza. Referoin:
Etnopositiivinen eksistenssi tarkoittaa, että asia on olemassa vain, jos sillä on positiivinen vaikutus etnolle. Esimerkiksi neekeriys rotuna on olemassa vain silloin, kun sillä on positiivinen vaikutus itse neekerille. Neekerin rötöstellessä hänen rotunsa eksistenssi puolestaan lakkaa, koska sillä saattaisi olla etnonegatiivinen vaikutus, esimerkiksi leimautuminen. (Vrt. yksittäistapaukset, joita ei saa yleistää.)
Valkoisen miehen rotu on olemassa vain, jos sillä on negatiivinen vaikutus, koska tämä etnopositiivista. Ja tietysti päinvastoin.
Etnopositiivisen eksistenssin tärkeimpiä korollaareja on, että keskusteltaessa mistä tahansa negatiivisesta ilmiöstä eksistoituu kristityn valkoisen heteromiehen läsnäolo välittömästi.
Yllämainittu korollaari ilmenee käytännössä "Hei mut silti, raiskaavathan / tappavathan / ryöstäväthän / ihmissyöväthän suomalaisetkin" -tyyppisenä argumentaationa.
Muita monikulttuurisuuden peruskäsitteitä ovat mm. moraalisäteily ja rasismin kiistämisen (racism denial) ehdoton kielto. Monikulttuurisuuskeskustelu etenee yleensä kolmessa vaiheessa: ihanaa, luonnollista, väistämätöntä. Tosin joskus kärsimätön argumentoija saattaa hypätä suoraan vaiheeseen kolme: alistukaa. Näitä vaiheita voidaan soveltaa myös luovasti, kuten ruotsalaiset vihdoin huomattuaan, että rajaton maahanmuutto ei olekaan ihanaa. Nyt ruotsalaisten mielestä on luonnollista vaatia, että muidenkin maiden tulisi väistämättä iskeä kätensä samaan paskaan.
Etnopositiivinen eksistenssi tarkoittaa, että asia on olemassa vain, jos sillä on positiivinen vaikutus etnolle. Esimerkiksi neekeriys rotuna on olemassa vain silloin, kun sillä on positiivinen vaikutus itse neekerille. Neekerin rötöstellessä hänen rotunsa eksistenssi puolestaan lakkaa, koska sillä saattaisi olla etnonegatiivinen vaikutus, esimerkiksi leimautuminen. (Vrt. yksittäistapaukset, joita ei saa yleistää.)
Valkoisen miehen rotu on olemassa vain, jos sillä on negatiivinen vaikutus, koska tämä etnopositiivista. Ja tietysti päinvastoin.
Etnopositiivisen eksistenssin tärkeimpiä korollaareja on, että keskusteltaessa mistä tahansa negatiivisesta ilmiöstä eksistoituu kristityn valkoisen heteromiehen läsnäolo välittömästi.
Yllämainittu korollaari ilmenee käytännössä "Hei mut silti, raiskaavathan / tappavathan / ryöstäväthän / ihmissyöväthän suomalaisetkin" -tyyppisenä argumentaationa.
Muita monikulttuurisuuden peruskäsitteitä ovat mm. moraalisäteily ja rasismin kiistämisen (racism denial) ehdoton kielto. Monikulttuurisuuskeskustelu etenee yleensä kolmessa vaiheessa: ihanaa, luonnollista, väistämätöntä. Tosin joskus kärsimätön argumentoija saattaa hypätä suoraan vaiheeseen kolme: alistukaa. Näitä vaiheita voidaan soveltaa myös luovasti, kuten ruotsalaiset vihdoin huomattuaan, että rajaton maahanmuutto ei olekaan ihanaa. Nyt ruotsalaisten mielestä on luonnollista vaatia, että muidenkin maiden tulisi väistämättä iskeä kätensä samaan paskaan.
Subscribe to:
Posts (Atom)
