Hölmöläisten presidentti päätti ommella itselleen burkhan, sillä hölmöläisten uuden valtionuskonnon mukaan presidentin piti peittää itsensä eikä hän saanut kätellä itsenäisyyspäivän juhliin tulevia oikeauskoisia miesdiplomaatteja, sillä olihan hän saastainen nainen ja entinen Setan lakimies. Burkhasta tuli kuitenkin liian lyhyt, eikä se peittänyt tarpeeksi, sillä hölmöläisten presidentti ei ollut kovinkaan hyvä käytännön töissä, kuten ompelemisessa. Hän päätti korjata burkhansa lyhyyden leikkaamalla mustan säkin yläosasta kaistaleen kangasta ja neulomalla sen mustan säkin alaosaan. Burkha ei tietenkään tällä keinolla tullut yhtään sen pidemmäksi, mutta hölmöläisten presidentti koki olevansa tärkeä mielipidevaikuttaja.
Hölmöläiset päättivät rakentaa kulttuurikeskus Caisan viereen uuden monikulttuurikeskus Sokean Reetan. Valtion rahoilla rakennettuun Sokea Reetta -kulttuurikeskukseen sijoitettiin myös uusi hieno moskeija, joten se koristeltiin oikein korkeilla ja komeilla minareeteilla. Kiihkoissaan hölmöläiset kuitenkin unohtivat tehdä Sokea Reetta -kulttuurikeskukseen ikkunoita ja vetää sinne sähkövalot, koska sekä pääarkkitehti että vastaava rakennusmestari olivat kiintiömaahanmuuttajia. Hölmöläiset päättivät korjata rakennusvirheen kaappaamalla ulkoa valoa mustaan säkkiin ja viemällä sen säkissä kulttuurikeskuksen sisään. Kulttuurikeskuksen sisäpuoli pysyi tietenkin aivan yhtä pimeänä kuin ennenkin, mutta hölmöläiset päättivät kirjoittaa oikein lakiin, että tästä lähtien kaikissa julkisissa rakennuksissa tulee käyttää vain mustaa valoa, koska se on niin paljon paremman väristä kuin valkoinen valo.
Hölmöläisillä oli maailman paras ja tasa-arvoisin koulutusjärjestelmä, jossa he suurella rahalla antoivat nuorille maailman parhaan koulutuksen. Samaan aikaan maassa oli kuitenkin suuri pula esimerkiksi sairaanhoitajista, koska hölmöläiset eivät halunneet maksaa palkkaa maailman parhaimman ja kalleimman koulutuksen saaneille sairaanhoitajilleen, joten näiden oli pakko lähteä töihin norjalaiseen sairaalaan tai Gigantin myyjiksi, jotta he tienaisivat elantonsa. Hölmöläiset päättivät kirjoittaa Hölmöläisten Sanomiin artikkelin, jossa todettiin, että jokainen hölmöläisten maahan tuleva maahanmuuttaja kerryttää hölmöläisille ainakin 350 000 euron säästöt.
Ensimmäinen kommentti koskaan tänne... Jäinkin eilen odottelemaan, että milloin tuohon HS:n maahanmuuttajien edullisuus -artikkeliin puututaan. Itse en oikein tiennyt mitä siitä artikkelista olisi pitänyt ajatella. Päällimmäiseksi jäi vain hölmistynyt olo, että hetkinen. Tuodaan Suomeen lisää maahanmuuttajia, koska heitä on halvempaa sopeuttaa kuin "kasvattaa" omista lapsistamme osaajia? Tarkoittaako tuo nyt sitten sitä, että suomalaisten kouluttaminen lopetetaan, jotta tästä koko ruljanssista saadaan säästöjä? Vai mitä se oikein tarkoitti? Häh...
ReplyDelete"Tarkoittaako tuo nyt sitten sitä, että suomalaisten kouluttaminen lopetetaan, jotta tästä koko ruljanssista saadaan säästöjä? Vai mitä se oikein tarkoitti? Häh... "
ReplyDeleteUlkoistaminen on kuuleppas päivän sana. Hesari on oivaltanut, että Suomessa on vielä paljon asioita, joita ei ole osattu oikein ulkoistaa. Esimerkiksi lasten kasvatus ja kouluttaminen. Hyvinhän näissäkin on toki edistytty parin viime vuosikymmenen aikana; esimerkiksi suuri osa vanhemmista on ulkoistanut lasten kasvatuksen kouluille, vertaisryhmille, sekalaisille kadun kulkijoille ja tietenkin sosiaalihuollolle. Nyt on sitten aika siirtyä vielä askel (oikein aimo harppaus) eteenpäin ja ulkoistaa lasten kasvatus ja koulutus kokonaan ulkomaille.
"Hölmöläiset päättivät kirjoittaa Hölmöläisten Sanomiin artikkelin, jossa todettiin, että jokainen hölmöläisten maahan tuleva maahanmuuttaja kerryttää hölmöläisille ainakin 350 000 euron säästöt."
ReplyDeleteTämähän ratkaisee kertaheitolla Afrikan maiden ongelmat. Siirretään Kongosta satatuhatta kongolaista Somaliaan. Koska kukin kongolainen tuo tullessaan 350.000 euron säästöt, Somalia saa ennennäkemättömän piristystuiskeen taloudelleen arvoltaan 35 miljardia euroa.
acc
http://www.middlebeercommando.com/wordpress/?p=207
ReplyDeleteOiva tuo Gigantin myyjä -heitto. Naurattaa edelleen.
ReplyDeleteOn se vaan niin tyhmää maksaa koulutuksesta :)
Jep. Jatkossa kiva, jos kommentoijat pyrkivät valitsemaan sellaisen nimimerkin, joka ei ole jo jonkun muun käytössä. Muuten menee homma vähän turhan sekavaksi.
ReplyDeleteMutta Ciclista tosi kiva kuulla, että sulla menee jo paremmin.
Ja Oulussakin tuli sitten 1 400 000 euron säästöt, kun pantiin neljä huippuosaajaa asialle.
Hei Reino ja kiitos kirjoituksesta. Pyysit minua kirjoittamaan aiheesta:
ReplyDeleteMitä ovat suomalaisen yhteiskunnan arvot? ja kuka ne määrittelee?
Tätä pohdinkin juuri kirjoittaessani. Kysymys on hyvin mielenkiintoinen ja nähdäkseni asiaan on monia vastauksia, jotka riippuvat vastaajan elämänkatsomuksesta.
Perinteisestihän suomalaiset perusarvot ovat koti, uskonto ja isänmaa. Kunnioitetaan vanhempia, ollaan kristittyjä ja isänmaallisia. Itsenäistymisen jälkeen voidaan käsittääkseni katsoa alkaneen ajan, jolloin oli tärkeää korostaa perinteistä suomalaista identiteettiä. Nyt, vuonna 2007 globalisoituvassa Suomessa yhtenäisyyden sijaan on entistä enemmän näkyvissä suuntaus, jossa korostetaan yksilöllisyyttä. On annettu sijaa erilaisuudelle ja sananvapaudelle.
Vaikka on katsoakseni olemassa edelleen yleisiä arvoja, kuten toisista välittäminen ja toisen kunnioittaminen, on yksilöllisyyden korostamisen seurauksena ihmisille tullut tarvetta erottautua muista yhä selkeämmin. Niinpä arvojen voidaankin ehkä sijaitsevan enemmän yksilön itse sanelemina heidän toiminnassaan, kuin ylhäältä määriteltyinä normeina. En tiedä onko näin, kunhan pohdin vain.
Piia
reino: "Ja Oulussakin tuli sitten 1 400 000 euron säästöt, kun pantiin neljä huippuosaajaa asialle."
ReplyDeleteHuippuosaajan tunnusmerkki on kipakka lapsentekotaito. Oman tai lempinaaraan kanssa. Tai kuten Oulun tapauksesta voimme päätellä, myös puistonaaras käy.
Harmillisesti näillä parametreillä ajaudumme paradoksaaliseen tilanteeseen, sillä jos yhtäällä huippuosaajien maahantuontia perustellaan nuoruudenaikaisten kulujen välttämisellä, joudutaan kuitenkin pulittamaan huippuosaajien laajan jälkikatraan aiheuttamat maksut - ja kuten asiaan kuuluu, luonnollisesti säästettyyn summaan nähden moninkertaisina.
Eteviä veijareita, nämä huippuosaajat.
Piia, olen samaa mieltä, että suomalaisen yhteiskunnan arvoille löytyy yhtä monta määritelmää kuin on määrittelijääkin. Itse olen vanhan kansan äijiä, joten minun mielestäni koti, uskonto ja isänmaa ovat yhä vielä erittäin hyviä arvoja. Myös sinun kuvaamasi kehitys, jossa yhä enemmän korostetaan yksilöllisyyttä, on selvästi havaittavissa. Eikä siinä mitään pahaa ole. Ainakin minun mielestäni jokaisella tulee olla oikeus tehdä omia juttujaan niin kauan kuin ei vahingoita tai haittaa muita.
ReplyDeleteYksilönvapaus, erilaisuudelle sijan antaminen ja sananvapaus ovat kaikki hyviä suomalaisia arvoja. Ristiriitoja syntyy yleensä siinä vaiheessa, kun yksilö alkaa ajatella, että hänellä on pelkkiä oikeuksia mutta ei mitään velvollisuuksia. Kuvottavimpana esimerkkinä tästä on se, että näissä vaaleissa kansanedustajaehdokkaiden joukossa on yksi sivari.
Yhteiskunta pystyy kuitenkin selviämään tietystä pienestä määrästä vapaamatkustajia, jotka vain nauttivat oikeuksistaan mutta eivät piittaa mistään velvollisuuksista.
Suuremmat ongelmat syntyvät siitä, jos me annamme yksilönvapauden varjolla oikeuksia sellaisille ihmisille, jotka eivät ole yksilöitä. On nimittäin väärin kuvitella, että kaikki maailman ihmiset jakaisivat nämä meidän suomalaiset arvomme, jotka antavat tilaa yksilöllisyydelle. Esimerkiksi japanilaiset kokevat itsensä hyvin vahvasti yhteiskunnan ja yhteisön osaksi. Monien muiden kulttuurien kohdalla jaksamme aina muistuttaa, miten perheen merkitys ja vanhempien kunnioittaminen on siellä niin ihanan tärkeää. Tällaisissa kulttuureissa ihmiset yleensä kokevat itsensä hyvin voimakkaasti tietyn perheen, suvun ja heimon/klaanin osaksi, mikä taas on usein ristiriidassa yksilönvapauden kanssa.
Suomalaisille on itsestään selvää, että tytöt saavat potkia palloa poikien kanssa, kiivetä puuhun ja hypätä järveen tai leikkiä vuoren valloitusta ja töniä pojat lumikasan päältä alas. Muslimin mielestä hänen tyttärensä yksilönvapauteen kuuluu rikkomaton vapaus olla täsmälleen samaa mieltä isän kanssa siitä, että tytöt eivät voi pelata kontaktipelejä poikien kanssa tai mennä uimaan samaan aikaan. Niinpä isä vaatii tyttärensä yksilönvapauden perusteella, että tytöille on järjestettävä erilliset uimahallivuorot. Kun tähän on suostuttu, isä vaatii, että koulussa ei saa lainkaan järjestää esim. tanssikursseja vanhojen päivän tansseja varten kenellekään, koska se ei ole islamin mukaista toimintaa ja muslimitytöt saattaisivat tuntea jäävänsä jostain paitsi. Nämä vaatimukset eivät ole minun keksimiäni vitsejä, vaan todellisia vaatimuksia, joita meitä edempänä monikulttuurissa olevan Britannian muslimineuvosto on kouluilta vaatinut.
Onko raiskaajan/tappajan yksilönoikeus olla joutumatta palautetuksi kotimaahansa, jossa on nyt vähän levotonta suurempi kuin hänen seuraavan suomalaisen uhrinsa oikeus olla joutumatta raiskatuksi/tapetuksi? Jne.
Yksilöllisyys ja yksilönvapaus ovat hienoja asioita, mutta yksilöllisyyttä korostava kulttuuri on heikoilla tiukan ryhmähenkistä kulttuuria vastaan. Ja minun näkemykseni on se, että jos jokin muu kulttuuri saa Suomessa ylivallan, se ei tule olemaan lainkaan niin suvaitsevainen kielellisiä, seksuaalisia tai uskonnollisia vähemmistöjä kohtaan kuin suomalainen kulttuuri nyt.
Nämä voivat vaikuttaa liioitelluilta ja kaukaisilta uhkakuvilta. Ja tottahan se on, että tuollainen kehitys ei tapahdu hetkessä. Mutta esim. Ranskan ja Britannian nykytila osoittaa, että kun asiat on päästetty liian pitkälle, muutoksia on äärimmäisen vaikea tai lähes mahdoton enää tehdä.
Itse olen sitä mieltä, että suomalaisen yhteiskunnan arvot (koti, uskonto, isänmaa, suo, kuokka, hallainen aho ja Jussi, preka-eetun yksilöllisyys, rapalan uistimet ja homppelien pomppelit) ovat hyviä arvoja ja muodostavat ehdottomasti paremman kokonaispaketin kuin minkään muun tuntemani maan tai kulttuurin arvot. Nämä kaikki asiat on mahdollista saada samaan pakettiin ja pitää vielä se paketti kasassa. Mutta helppoa se ei ole. Ja mikäli me otamme tänne suuren määrän ihmisiä, jotka edustavat täysin toisenlaista kulttuuria ja arvomaailmaa, niin meidän kulttuurimme väkisinkin muuttuu. Ei siis yksilöjen (meidän) itse sanelemana, vaan niiden tulijoiden sanelemana. Ja se muutos ei ole parempaan päin.
Silloin paketti ei pysy enää kasassa.
Tuosta mitä Piia sanoi erottautumisesta ja yksilöllisyydestä ...
ReplyDeleteItse tykkään aina joskus käydä hevibaareissa ihan musiikin takia. Ainakin Tampereella hevibaareissa kaikki ihmiset ovat pukeutuneet yksinomaan mustiin vaatteisiin, joissa on paljon niittejä ja muita härpäkkeitä. Niitä samoja niittejä ja muita härpäkkeitä on sitten myös naamassa. Jokaisella.
Hevibaarissa istuvan reinon erottaa siitä, että se on ainoa asiakas, jolla on joku törkeä punainen untuvatakki päällä eikä ensimmäistäkään lävistystä naamassa.
Joskus on niin tavattoman helppoa olla erilainen nuori.
Mutta ei mua silti ole siellä ikinä sorsittu tai nuivittu, vaikka erotunkin porukasta kuin joku albinopulu.
Mun mielestä silloin, kun *tietoisesti* yrittää olla yksilöllinen, on hakoteillä. Etenkin kuin lopputuloksena usein on pinnallinen ja banaali, ja mikä pahinta jotakin gurua tai muotisuuntaa seuraava, erikoisuudentavoittelu.
ReplyDeleteItse olen mikä olen. Kuten valtaosa suomalaisista tykkään mökistä meren rannalla, rauhallisesta asuma-alueesta, koirista, kotona olemisesta kalsarisillaan oman puolison kanssa, tylsistä mukavista vaatteista, makkarasta, hernekeitosta ja isänmaasta. Minulla on tylsä farmariperäinen perheauto ja enimmäkseen tylsiä farmariperäisiä vaatteita.
Olen myös kulinaristi, hedonisti, poikatyttö, hardrokkari, aktiivinen reserviläinen, liberaali kristitty, fantasianörtti, kompulsiivinen lukija ja mitä kaikkea. Jossain yhteyksissä olen tavallista tavallisempi ja toisissa taas erotun joukosta kuin kipeä peukalo (äh, anglismi).
300 spartalaista -elokuvan innoittamana täytyy vielä lisätä, että kulttuurikeskus Caisan ja uuden monikulttuurikeskus Sokean Reetan viereen pitää tietenkin vielä rakentaa pakolaisneuvontakeskus Efialtes.
ReplyDelete