Jos laki on huono

Jos laki on huono, muutetaan sitä. Jos kansa on tyhmä, vaihdetaan se.

Brittiläisen kansallismielisen BNP-puolueen puheenjohtaja Nick Griffin ja puolueen jäsen Mark Collett joutuivat syytteeseen, kun Britannian yleisradioyhtiö BBC kuvasi salaa BNP:n noin 60 hengen yksityistilaisuutta ja laittoi koosteen materiaalista TV-kanavalle. Syytöksen takana on videon kohta, jossa Nick Griffin kuvaa islamia "pahaksi uskonnoksi" ("wicked faith"). Syytteen perusteena oli, että nämä sanat "saattavat todennäköisesti herättää rotuvihaa" ("words likely to incite racial hatred").

Syyte on sinänsä mielenkiintoinen. Ja jo pelkkä ajatus siitä, että yhteiskunta säätää lakeja, joissa kansalaista rangaistaan oman mielipiteensä esittämisestä on erittäin mielenkiintoinen. Minkä takia mielipiteistä pitää rangaista? Ja kuka määrittelee rangaistavat mielipiteet?

Jos joku sanoo minulle, että islam on paha uskonto, se ei herätä minussa rotu- tai muutakaan vihaa ketään kohtaan. Korkeintaan tunnen oloni hieman vaivaantuneeksi puhujan seurassa, koska uskonnot eivät ole minulle kovinkaan tärkeitä ja toisten uskonasioiden mollaaminen on vähän tyhmää. Tietysti koska olen suomalaisen koulujärjestelmän järjestelmällisen asennekasvatuksen tuote, en voi myöskään välttyä ajattelemasta, että ko. lausahduksen sanoja on Karjala-lippistä päässään pitävä amisviiksikarvanoppacorollanatsirasisti. Vaikka kuinka yrittäisinkin välttää tuota sisälleni ehdollistettua reaktiota, joka tulee kuin sähköisku.

Jos joku selittää minulle perustellen, mitä huonoja puolia islamissa on ja miksi sen leviämistä tulisi vastustaa, niin se saattaa herättää minussa ajatuksia. Mutta ei sekään mitään vihaa minussa herätä.

Missä se rotuviha sitten on? Ehkä syyttäjä pelkäsikin sitä, että jos joku äärimuslimi kuulee jonkun sanoneen, että islam on paha uskonto, hänessä herää (jälleen kerran) äärimmäisen kova rotuviha kaikkia valkoisia ja kaikkia vääräuskoisia kohtaan. Se on varmasti aivan totta. Mutta pitääkö tästä vastapuolessa vihaa herättävästä mielipiteestä siltikään rangaista sen sanojaa?

No, kaikki syytteet kaatuivat lopulta. Nick Griffin ja Mark Collett ovat vapaita miehiä. Mutta brittihallituksessa kuohuu.

Jo kaksi ministeriä on herännyt vaatimaan lainsäädännön koventamista. Valtionvarainministeri Gordon Brown totesi, että "Any preaching of religious or racial hatred will offend mainstream opinion in this country and I think we have got to do whatever we can to root it out." Noinkohan Brown on huolissaan valtaväestön mielipiteiden luokkaamisesta?

Perustuslakiasiain ministeri Charles Falconer sanoi saman asian selvemmin todetessaan, että Britannian on näytettävä, ettei se siedä hyökkäyksiä islamia vastaan.

"If you say Islam is wicked and evil and there is no consequence from that whatsoever, what is being said to young Muslim people in this country is that we ... are anti-Islam."

Britannian väkiluku on noin 60 miljoonaa, joista 1,6 miljoonaa on muslimeja.

Falconerin logiikan mukaan siis jos joku yksittäinen ihminen sanoo mielipiteenään, että islam on paha uskonto, häntä on rangaistava ankarasti, koska muuten maan musliminuoriso päättelee, että koko maa on islamia vastaan.

Pelkona on ilmeisesti se, että tämä ajaisi musliminuorison tuntemaan armotonta rotuvihaa valkoisia kohtaan. Tunnetuin seurauksin.

Siksi lakeja on muutettava niin kauan, että sieltä löytyvät sopivat pykälät mistä tahansa mielipiteestä rankaisemiseen. Griffinin tapauksessa brittiministerit varmaan ottaisivat mielellään nämä pykälät käyttöön jopa takautuvasti.

Vastaavasti mehän muistamme toki kaikki ne kerrat, jolloin ne kuuluisat maltilliset muslimit kautta maailman ovat nousseet tuomitsemaan äärimuslimien tekemät terroriteot ja murhat tai vastustamaan mullaheja, jotka kutsuvat länsimaisia naisia lihanpaloiksi, joiden raiskaaminen on oikeutettua. Maltilliset muslimit ovat nousseet tuomitsemaan ja rankaisemaan nämä teot ihan vain osoittaakseen, että kaikki muslimit eivät ole länttä vastaan. Mehän muistamme?

Rehellisesti sanoen minä en ainakaan muista yhtään tuollaista tapausta. Voi tietysti johtua siitäkin, että minulla on valikoiva muisti.

Pahoittelen, jos jonkun lukijan mielestä on vaikea erottaa, milloin tässä blogissa tehdään kuvitteellista parodiaa ja milloin kyseessä on todellisuus. Minun on itsekin välillä vähän vaikea erottaa sitä. Mutta tämä tarina oli tosi.