Kiintiö on saatava täyteen

(Valkoparraton kirjeenvaihtaja, Ankara.)
UNHCR:n Ankaran-toimistolla on harvoin nähty sellaista kiirettä ja vilinää kuin tällä viikolla, kun suomalaisdelegaatio haastatteli siellä kiintiöpakolaisia.

Suomen sisä- ja työministeriöt saivat vasta viime viikolla sovittua erimielisyytensä vuotuisen 750 hengen pakolaiskiintiön täyttämisestä, joten haastattelut jäivät viime tippaan.

Ministeriöiden sekä suojelupoliisin edustajista koostuva ryhmä saapui Ankaraan maanantaina. Maahanmuuttoasioiden ylikomissaari M. Virtanen on lähtenyt henkilökohtaisesti kesken joulukiireittensä ryhmän mukaan varmistaakseen, että kiintiö saadaan täyteen.

"Valitsemme Turkissa niin monta kuin voimme, runsaat sata henkilöä. Suurin osa on täyttänyt Suomen kriteerit, mutta muutama henkilö on jäänyt kysymysmerkiksi", työministeriön erikoissuunnittelija kertoi Ankarassa.

"Koko kiintiöstä vajaaksi jäänee sata paikkaa", hän arvelee.

UNHCR:n Suomelle esittämän pakolaislistan henkilöt ovat valtaosin iranilaisia, loput somaleja, afganistanilaisia ja palestiinalaisia. Joukkoon mahtuu myös kongolaisia, srilankalainen ja yksi kiinalainenkin.

Suomalainen haastatteluryhmä valmistautuu esittämään pakolaisehdokkaille Suomea esittelevän videon YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n Ankaran-toimistossa. Ylikomissaari Virtanen evästää vielä haastatteluryhmää tiukasti:

"Stalinin nimessä minä sanon teille: kiintiö on saatava täyteen. Te tiedätte kyllä hyvin, mitä siitä seuraa, jos kiintiötä ei saada täyteen. Jokaikinen, joka tähän huoneeseen tulee, kuuluu meille. Yhtäkään ei saa päästää karkuun!"

Kansainvälinen pakolaisryhmä katsoo mietteliäänä Suomen esittelyvideota. Tuollainen siis on Suomi, joka harkitsee parhaillaan heidän valitsemistaan tämän vuoden kiintiöpakolaisiksi.

Veneitä Helsingin kauppatorin edustalla, näkymiä paperitehtaalta, suomalaistyttöjä puistossa bikinitopeissa, talvimaisemaa, humalaisia suomalaistyttöjä puistossa pissalla.

"Pisshis! Pisshis! Hasshis! Hasshis!" sihisevät iranilaismiehet keskenään.

"Niin, Suomessa hashiksen poltto on sitten muuten lain vastaista", toteaa suojelupoliisin edustaja. Kaksi iranilaismiestä poistuu huoneesta sylkien ja kansainvälisiä käsimerkkejä näyttäen.

"Ottakaa ne kiinni", huutaa ylikomissaari Virtanen. "Kiintiö on saatava täyteen!"

Seuraavaksi ruutuun ilmestyy suomalaista saunakulttuuria. Somalimiehet peittävät toisella kädellä kikattelevien mustien säkkien silmänreijät ja kourivat toisella kädellä nivusiaan.

"Very good", toteaa kuitenkin 18-vuotias somalityttö katsottuaan nauhan. "Haluan mennä Suomeen. Asua siellä, opiskella, syödä ja nukkua. Elää Suomessa."

"Suomessa myös naisilla on mahdollisuus luoda mahtava ura työelämässä. Sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei ole ja lasikatot on kivitetty rikki. Nainen voi päästä johtajaksi asti", hehkuttaa työministeriön edustaja.

18-vuotiaan somalitytön sisältävä musta säkki alkaa liikkua kohti ulko-ovea. Ylikomissaari Virtanen joutuu puuttumaan tilanteeseen henkilökohtaisesti:

"No ei tarvitse tehdä työtä. Ei tarvitse! Se oli leikkiä. Mitään työtä ei tarvitse tehdä ja ilmaista rahaa riittää. Nyt Leena jumalauta lopetat tuollaisen ksenofobisen feministipropagandan!"

Seuraavaksi videolla puhuu Aamulehden kulttuuritoimittaja Maila-Katriina Tuominen, joka kertoo miten Suomi on monietninen ja monimuotoinen maa, jossa on kokonaan luovuttu rotuviritteisestä sävytteisyydestä. Varmemmaksi vakuudeksi Maila-Katriina pyöräyttää vielä lopuksi pienet afrotanssit. Seitsemän somalimiestä yrittää paeta ikkunan kautta, mutta koska ikkuna on kapea ja somalit ahtautuvat siihen yhtä aikaa, he jäävät jumiin ikkunan karmeihin, josta ylikomissaari Virtasen on helppo poimia heidät alas ja sulkea ikkuna.

Kiireisen aikataulun vuoksi delegaatio jätti Suomen esittelyn vain videoesityksen sekä työministeriön valmistaman Tervetuloa Suomeen -lehtisen varaan. Lehtisessä kerrotaan perusasiat Suomesta. Lisäksi todetaan, että Suomessa on tavallista asua yksin, Suomessa poliisiin voi luottaa ja että suomalaiset voivat suhtautua epäluuloisesti maahanmuuttajiin.

Ylikomissaari Virtanen kertoo, että kireän aikataulun johdosta haastattelut suoritettiin ns. lyhyemmän kaavan mukaan:

"Olen ohjeistanut Suojelupoliisin juippeja, että mitään asiatonta ei kysytä. Turha se on kierrellä ja kaarrella. Kysyy suoraan vaan, että paljonko pitää lyödä rahaa tiskiin, että suostutte tulemaan Suomeen."