Ekologisia jalanjälkiä

On poliittisesti korrektia voivotella sitä, että suomalaisen keskimääräinen ekologinen jalanjälki on 7,6 hehtaaria eli lähes 4 kertaa suurempi kuin ekologisen jalanjäljen globaali keskiarvo. Tarvitsisimme siis neljä maapalloa, jos kaikilla planeettamme asukkailla olisi suomalaiset kulutustavat. Osaltaan suomalaisten ekojalan kumiteräsaappaan suuri koko johtuu siitä, että kulutamme runsaasti tuontituotteita, vaikkapa öljyä tai banaaneja, mikä kasvattaa jalanjälkeämme.

Suomen uskottavuus on jälleen kerran vaarassa:
"EU tai Suomi ei voi olla uskottava kestävän kehityksen tiennäyttäjä, jos elämme huomattavasti yli luonnon uusiutumiskyvyn ja siirrämme ekologisen velan kehitysmaiden ja tulevien sukupolvien niskaan", sanoo WWF Suomen pääsihteeri Timo Tanninen.

Minun mielestäni Timo Tannisen uskottavuus on vaarassa, koska hän jättää tarkoitushakuisesti mainitsematta sen, että meillä Suomessahan on noita hehtaareja vaikka muille jakaa. Suomen pinta-ala on yli 338 000 neliökilometriä eli 33 800 000 hehtaaria.

Ekologisella jalanjäljellä mitattuna Suomen tase eli käytettävissä olevien resurssien suhde kulutukseen on itse asiassa plussan puolella 4,4 hehtaaria per asukas.

Global Footprint Networkin ekotasekartta havainnollistaa, millä maailman alueilla ihmisen ekologinen jalka painaa raskaimmin jälkensä Äiti Maan pintaan.

Samasta lähteestä löytyy paljon mielenkiintoista tilastotietoa.

Ekologisella jalanjäljellä mitattuna maailman ehdoton mallimaa on Gabon, jonka tase on 17,8 hehtaaria plussalla per asukas. Tämä perustuu kai lähinnä Gabonin yllättävän pieneen väkilukuun (1,3 miljoonaa). Muita plussalla olevia maita ovat mm. Mongolia (väestö 2,6 miljoonaa, jalanjälki 3,1 hehtaaria/asukas, tase 8,7 ha/as.), Bolivia (8,8/1,3/13.7) ja Uusi-Seelanti (3,9/5,9/9). Väestöltään 31,5 miljoonan Canada (äännetään tamperelaisella K:lla) tekee tasan yhtä ison jalanjäljen per asukas kuin Suomi, mutta on suuremman pinta-alansa ansiosta vielä enemmän (6,0) plussan puolella.

Maailman suurinta ekologisten resurssien vajetta edustavat pienet Persianlahden öljyvaltiot Kuwait (2,5/7,3/-7,0) ja Arabiemiraatit (3,0/11,9/-11,0). Pienikin väestömäärä pystyy siis luomaan erittäin suuren ekologisen jalanjäljen. Nämä valtiot ovat tietysti monellakin tavalla ääriesimerkkejä. USA:n ekologinen jalanjälki on Arabiemiraattien jälkeen maailman toiseksi suurin. Suuresta asukasluvustaan johtuen USA on saman verran miinuksella kuin Suomi plussalla (294/9,6/-4,8).

Ekologisella jalanjäljellä mitattuna kaikkein kestävintä kehitystä maailmassa edustavat Afganistan (väestö 23,9 miljoonaa, jalanjälki 0,1) ja Somalia (9,9/0,4). Yksi afgaani kuluttaa siis bioresursseja vain 10 aarin verran siinä missä kulutusjuhlaa viettävä suomalainen vaatii 7,6 hehtaaria jylhää korpimetsää.

Globaalisti ajateltuna kestävää kehitystä olisi siis se, että muuttoliike esimerkiksi Suomen ja Afganistanin välillä, mikäli sellaista on, suuntautuisi isomman jalanjäljen Suomesta kohti ekologisesti kestävämmän kehityksen Afganistania.

Mutta emmehän me voi mennä sinne syömään heidän banaanejaan ja polttamaan heidän öljyään. On moraalisesti paljon säteilevämpää, että afgaanit ja somalit tulevat Suomeen syömään reilun kaupan tuontibanaaneja ja kuluttamaan tuontiöljyä.

Kuten suuri suomalainen ajattelija Snellman aikanaan totesi, Suomelle on päässyt kertymään tätä vaurautta, ja nyt se on jaettava pois. Epätietoisille tiedoksi, että kyseessä ei ollut Johan Vilhelm, vaan Linnan juhlien jatkoilta tavoitettu Laila Snellman.

Suomen ekotase on siis plussalla 4,4 hehtaaria per asukas. Tämä tarkoittaa sitä, että meillä on varaa ottaa abouttiarallaa 28,5 miljoonaa ihmistä lisää asumaan Suomeen, niin saadaan ekotase plus/miinus nollaan. Sattumoisin Afganistanin ja Somalian yhteenlaskettu väkiluku on 33,8 miljoonaa. Ja sehän riittää meille juuri sopivasti! Olemme pelastettuja, jos saamme suostuteltua edes 85% Somalian ja Afganistanin väestöstä muuttamaan Suomeen. Tähän voimme käyttää kaikkia normaaleja keinoja, eli lähettää Työministeriön huippuasiantuntijoita kertomaan, miten hyvä sosiaaliturva Suomessa on. Tarvittaessa voimme turvautua myös uusiin EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Tietysti on olemassa se vaara, että molemmissa maissa osa porukasta kieltäytyy muuttamasta edes nopean toiminnan joukkojen pyssynpiippujen uhkaamina. Jotkut haluavat jäädä suojelemaan Osama Bin Ladenin pyhää bunkkeria tai osuuttaan heroiinin tukkukauppaan. Joillekin somaleille Etiopiaa vastaan käytävä pyhä sota saattaa olla tärkeämpi kuin Suomen ekologisen jalanjäljen saaminen tasapainoon. Mutta ei hätää: 85% väestöstä riittää meille. Samalla somalien ekologinen painoarvo 20-kertaistuu ja afganistanilaisten 76-kertaistuu. Ja maailma pelastuu!